Ammattiliitto Jyty

Järjestö perustettiin marraskuussa 1918 nimellä Suomen kunnallisvirkamiesyhdistysten keskusliitto (Kommunala tjänstemannaföreningarnas centralförbund i Finland).[2] Kunnallisvirkamiesliiton perustava kokous pidettiin Tampereella.[5] Järjestäytymistarve oli syntynyt, kun ensimmäisen maailmansodan aiheuttama inflaatio oli kymmenkertaistanut hinnat virkamiesten palkkojen pysyessä ennallaan. Työehdot vaihtelivat kunnittain ja suurimmalta osalta virkamiehistä puuttui oikeus eläkkeeseen tai lomaan.[6]

1930-luvun alussa kunnissa otettiin käyttöön yhteinäinen virkasääntö, johon kuuluivat kesälomat ja eläkeoikeus.[6]

Vuonna 1944 liiton nimeksi tuli Kunnallisvirkamiesliitto ry (Kommunaltjänstemannaförbundet) ja se liittyi Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:hon.[4] Seuraavana vuonna liitto sai neuvotteluoikeuden.[6]

1970-luvun alussa liitto sai sopimusoikeuden virkaehtosopimuslainsäädännön myötä.[6]

Vuonna 1984 liiton uudeksi nimeksi tuli Kunnallisvirkamiesliitto KVL.[4]

Vuonna 1992 KVL siirtyi TVK:sta STTK:hon.[4]

Vuonna 2004 liitto muutti nimekseen Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry (Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty rf).[4] Marraskuussa kaksi Toimiehtoliitto TOEL:n jäsenjärjestöä, toimihenkilöliitto VATL ja Aikuisoppilaitosten toimihenkilöliitto ATL, liittyivät Jytyyn. Jytyyn kuului tuolloin 70 000 jäsentä.[7]

Maaliskuussa 2013 palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palola ehdotti, että toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n julkisen sektorin ammattiliitoille perustettaisiin yhteinen neuvottelujärjestö. Siihen kuuluisivat Pardian lisäksi sosiaali- ja terveysalan Tehy, lähi- ja perushoitajien SuPer sekä julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty. Palolan mukaan yhteisen järjestön avulla työehtosopimusneuvotteluihin ja lainsäädäntöön saataisiin voimakkaampi edunvalvonta.[8]

Marraskuussa 2014 Jyty ilmoittautui mukaan uuteen jättiliittoon, jolla tavoiteltiin uutta palkansaajien kattojärjestöä. Muita järjestöön sitoutuneita liittoja olivat Metallityöväen Liitto, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO, Sähköliitto, Veturimiesten liitto, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL, Ilmailualan Unioni IAU, Vakuutusväen Liitto VvL, Rakennusliitto, Rautatievirkamiesliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Ammattiliitto PRO, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT, Insinööriliitto IL, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Palkansaajajärjestö Pardia, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, Paperiliitto, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö TEHY sekä Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY.[9] Helmikuussa 2015 mukaan oli ilmoittautunut kaikkiaan 44 palkansaajajärjestöä, jolloin olisi syntynyt kaikkiaan noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa edustava jättijärjestö. Järjestön oli tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa.[10] Järjestö olisi käytännössä yhdistänyt SAK:n ja STTK:n.[11] Huhtikuussa 2016 Jytyn liittohallitus päätti yksimielisesti, ettei Jyty liity uuteen palkansaajakeskusjärjestöön. Jytyn ohella muutkin STTK:laiset liitot olivat alkaneet epäröidä hanketta, ja isoja liittoja, kuten Tehy ja Pardia, vetäytyi hankkeesta ennen Jytyä. Liiton puheenjohtaja Maija Pihlajamäen mukaan Jytyssä ei oltu täysin vakuuttuneita uuden järjestön puoluepoliittisesta sitoutumattomuudesta tai siitä, että järjestöön olisi tullut uudet toimintatavat.[11]

Ensimmäinen koko jäsenistöä koskea lakko käytiin helmikuussa 2018. Se liittyi ylityö- ja vuoronvaihtokieltoihin.[6]

Marraskuussa 2020 Jytyn uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jonna Voima, joka oli työskennellyt liitossa viimeiset 14 vuotta, muun muassa työmarkkinalakimiehenä. Hän voitti äänestyksessä 10 vuotta Jytyä johtaneen Maija Pihlajamäen yhden äänen erolla.[1] Liitto vaihtoi myös visuaalista ilmettä ja nimeä, uudeksi nimeksi tuli Ammattiliitto Jyty.[2]

Ammattiliiton toimisto sijaitsee Helsingin Itä-Pasilassa.

Jytyn toimeenpanevana elin on liittohallitus joka huolehtii muun muassa sopimus- ja neuvottelutoiminnasta, hoitaa liiton omaisuutta ja valvoo liiton taloudenhoitoa, järjestötoimintaa, viestintää ja koulutustoimintaa. Jytyn puheenjohtaja toimii myös hallituksen puheenjohtajana. Liiton ylintä valtaa taas käyttää liittovaltuusto, johon kuuluu 37 jäsentä, jotka kokoontuvat yleensä kaksi kertaa vuodessa. Valtuusto päättää muun muassa sopimustoiminnasta ja sopimusten hyväksymisestä liittotasolla, toiminta- ja taloussuunnitelmista sekä järjestäytymisperiaatteista ja valitsee liitolle päätoimisen puheenjohtajan.[13]

Vuonna 2021 naisten osuus jäsenistä oli 84 prosenttia.[14]

Vuonna 2021 Jytyn paikallisyhdistykset on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen, joilla on kaikilla kaksi toimipistettä[15][16]:

• Etelä-Suomi (Helsinki ja Turku),
• Länsi-Suomi (Tampere ja Vaasa),
• Itä-Suomi (Kouvola ja Kuopio) ja
• Pohjois-Suomi (Oulu ja Rovaniemi).

Jytyyn kuuluu myös valtakunnallisia yhdistyksiä[15]:

• 4H-toimihenkilöliitto
• Jyty Yksityinen opetusala TOSI ry
• Maatalouslomittajat ry
• Neuvonta-alan Toimihenkilöt-NEUVO ry
• Setlementtien nuorisotyöntekijät ry
• Seurakuntapuutarhurit ry
• Yksityismetsätalouden Toimihenkilöt YMTH ry
• Yleisten sopimusalojen toimihenkilöyhdistys - STYLE

Jytyn toimintaan kuuluu muun muassa jäsenten työehtosopimuksista neuvottelu. Se tarjoaa jäsenilleen myös koulutuksia, työelämään ja työsuhteiden ongelmakysymyksiin liittyviä lainopillisia palveluja sekä ansiosidonnaista päivärahaa Työttömyyskassa Aarian kautta. Jytyn tehtävänä on myös vahvistaa sen edustamien alojen tunnettuutta ja arvostusta.[3]

• Liiton sivut
• Antti Parpola: Neuvotellaan – Vuosisadan liitto (Arkistoitu – Internet Archive)