Kunnallisvaalit 2008

Vuoden 2008 kunnallisvaalit järjestettiin sunnuntaina 26. lokakuuta. Ennakkoäänestys järjestettiin Suomessa 15.–21. lokakuuta ja ulkomailla 15.–18. lokakuuta. Ehdokashakemukset tuli jättää viimeistään 16. syyskuuta.[1]

Kunnallisvaalit 2008
Suomi
26. lokakuuta 2008

10 412 paikkaa kunnanvaltuustoihin
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
 
Johtaja Jyrki Katainen Jutta Urpilainen Matti Vanhanen
Puolue Kokoomus Sosiaalidemokraatit Keskusta
Kannatus 23,4 % 21,2 % 20,1 %
Muutos Nousua1,6 %-yks. Laskua2,9 %-yks. Laskua2,7 %-yks.

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
 
Johtaja Tarja Cronberg Martti Korhonen Timo Soini
Puolue Vihreät Vasemmistoliitto Perussuomalaiset
Kannatus 8,9 % 8,9 % 5,4 %
Muutos Nousua1,6 %-yks. Laskua0,8 %-yks. Nousua4,5 %-yks.

  Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue
 
Johtaja Stefan Wallin Päivi Räsänen Yrjö Hakanen
Puolue Ruotsalainen kansanpuolue Kristillisdemokraatit Kommunistinen puolue
Kannatus 4,7 % 4,2 % 0,5 %
Muutos Laskua0,5 %-yks. Nousua 0,2 %-yks. Muuttumaton 0,0 %-yks.

Vaaleissa valittiin 10 412 valtuutettua 332 kunnanvaltuustoon[2] 38 509[3] ehdokkaan joukosta. Pääasiassa lukuisten kuntaliitosten vuoksi[4] valtuutettuja valittiin 1 554[5] vähemmän kuin edellisvaaleissa.

Kunnallisvaalien vaalikamppailu pääsi käyntiin vasta juuri ennen vaalipäivää, koska Kauhajoen koulusurmat, Georgian sota ja Yhdysvalloista alkanut talouskriisi veivät pääosan yleisestä huomiosta lokakuun ajan. Puolueiden ja niiden puheenjohtajien väittelystä nousi esille muutama keskeinen aihe. Pääkaupunkiseudulla keskusteltiin keskustan puheenjohtajan, pääministeri Matti Vanhasen väljää rakentamista kannattaneesta, kotikuntansa mukaan nimeämästä ”Nurmijärven mallista”, jota hän suositteli pääkaupunkiseudun kunnille. Vanhanen leimasi tiivistä kaupunkirakentamista kannattaneet SDP:n ja kokoomuksen ”betonipuolueiksi”. Toiseksi keskeiseksi vaaliteemaksi nousivat maahanmuuttajat, kun muut puolueet syyttivät perussuomalaisia muukalaisvihamielisyyden lietsomisesta. Perussuomalaiset kiistivät syytökset, vaikka moni puolueen ehdokkaista kampanjoikin avoimesti maahanmuuttajavastaisilla tunnuksilla. Eniten huomiota herättäneitä ehdokkaita oli PS:n helsinkiläinen ehdokas, maahanmuuttopolitiikkaa näkyvästi kritisoinut filosofian tohtori Jussi Halla-aho, joka nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon lähes 3 000 äänellä. Professori Tuomo Martikainen piti perussuomalaisten menestystä Euroopasta Suomeen rantautuneen oikeistopopulismin nousuna.[6]

Sähköisen äänestyksen kokeilu

Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä kokeiltiin sähköistä äänestystä, jossa hävisi 232 annettua ääntä. Tämän vuoksi näiden kuntien vaalituloksesta tehtiin Helsingin hallinto-oikeuteen viisi valitusta, muun muassa Effi ry:n avustama ryhmävalitus.[7][8] Hallinto-oikeudessa valitukset hylättiin, mutta korkein hallinto-oikeus määräsi näiden kuntien vaalit uusittaviksi.[9] Kolmessa kokeilukunnassa järjestettiin uudet vaalit sunnuntaina 6. syyskuuta 2009.[10]

Tulokset

Äänioikeutetut 4 191 662 +91 798 [5]
Äänestysaktiivisuus 61,2 % +2,6 [5]
Äänestäneet 2 565 413 +162 153 [5]
Hylätyt äänet 16 178 +1 048 [5]

Suurpuolueista parhaiten menestyi Kansallinen Kokoomus, joka oli äänimäärältään maan suurin puolue. Kokoomus lisäsi äänimääräänsä edellisiin vaaleihin verrattuna monia kymmeniätuhansia. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue menetti taas äänimääräänsä ja valtuutettujen määrää, mutta oli valtuutettujen määrällä mitattuna kokoomusta suurempi. SDP sai vaaleissa yli 541 000 ääntä. Suomen Keskusta oli ylivoimaisesti valtuutettumääräisesti mitattuna vieläkin suurin puolue: valtuutettujen määrä oli liki puolitoistakertainen kokoomukseen ja SDP:hen verrattuna, vaikka saikin näitä vähemmän ääniä. Kokoomuksen lisäksi Vihreä liitto pärjäsi vaaleissa hyvin ja kasvatti äänimääränsä 52 000 äänellä. Valtuutettuja ei silti ole kuin 370, mikä on melko pieni määrä vieläkin vasemmistoliittoon verrattuna. Perussuomalaiset moninkertaistivat äänimääränsä. Valtuutettuja tuli 443. RKP:n valtuutettujen määrä väheni, ja äänimäärä pieneni yli 4 000:lla äänellä. Kristillisdemokraattien äänimäärä lisääntyi 11 000:lla, mutta valtuutettujen määrä silti väheni.

Puolue Valtuutetut Äänet
Lukumäärä Osuus
  Kansallinen Kokoomus 2 020 58 597 727 +76 315 23,45 % +1,6
  Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 2 066 519 541 187 34 635 21,23 % 2,9
  Suomen Keskusta 3 518 907 512 220 31 665 20,09 % 2,7
  Vihreä liitto 370 +56 227 999 +52 066 8,94 % +1,6
  Vasemmistoliitto 833 154 223 673 4 685 8,77 % 0,8
  Perussuomalaiset 443 +337 137 497 +116 080 5,39 % +4,5
  Suomen ruotsalainen kansanpuolue 511 125 119 896 4 115 4,70 % 0,5
  Suomen Kristillisdemokraatit 351 40 106 639 +11 973 4,18 % +0,2
  Suomen Kommunistinen Puolue 9 7 13 986 +1 142 0,55 % +0,0
  Suomen Senioripuolue 2 +1 2 618 +1 376 0,10 % +0,1
  Itsenäisyyspuolue 2 -- 1 482 +254 0,06 % +0,0
  Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue 0 1 1 063 185 0,04 % 0,0
  Köyhien Asialla 1 +1 1 059 +260 0,04 % +0,0
  Suomen Työväenpuolue 0 1 711 1 546 0,03 % 0,1
Muut 286 134 61 478 16 959 2,41 % 0,9
Yhteensä 10 412 1 554 2 549 235 +161 105 100 %
Lähde: Tilastokeskus 2009[5]

Ääniharavat

Absoluuttisesti eniten henkilökohtaisia ääniä saaneet

Järjestys Valtuutettu Puolue Äänet Valtuusto
1. Osmo Soininvaara Vihreät 8 614 ääntä, Helsingin kaupunki
2. Timo Soini Perussuomalaiset 8 206 ääntä Espoon kaupunki
3. Jan Vapaavuori Kokoomus 7 642 ääntä Helsingin kaupunki
4. Marjatta Stenius-Kaukonen Vasemmistoliitto 5 828 ääntä Tampereen kaupunki
5. Maria Guzenina-Richardson SDP 5 192 ääntä Espoon kaupunki
6. Rakel Hiltunen SDP 5 021 ääntä Helsingin kaupunki
7. Hanna Tainio SDP 4 402 ääntä Tampereen kaupunki
8. Eero Heinäluoma SDP 4 383 ääntä Helsingin kaupunki
9. Paavo Arhinmäki Vasemmistoliitto 4 024 ääntä Helsingin kaupunki
10. Outi Ojala Vasemmistoliitto 3 987 ääntä Helsingin kaupunki
11. Tuija Brax Vihreät 3 923 ääntä Helsingin kaupunki
12. Sari Sarkomaa Kokoomus 3 866 ääntä Helsingin kaupunki
13. Anni Sinnemäki Vihreät 3 557 ääntä Helsingin kaupunki
14. Arto Bryggare SDP 3 518 ääntä Helsingin kaupunki
15. Jaana Pelkonen Kokoomus 3 518 ääntä Helsingin kaupunki
16. Ilkka Kanerva Kokoomus 3 137 ääntä Turun kaupunki
17. Harry Bogomoloff Kokoomus 3 021 ääntä Helsingin kaupunki
18. Jussi Halla-aho Perussuomalaiset 2 977 ääntä Helsingin kaupunki
19. Suvi Rihtniemi Kokoomus 2 563 ääntä Helsingin kaupunki
20. Sirpa Asko-Seljavaara Kokoomus 2 553 ääntä Helsingin kaupunki

Suhteellisesti eniten henkilökohtaisia ääniä saaneet[11]

  • Jorma Tikkanen (KESK), 17,29 % koko kunnan äänimäärästä, Himanka
  • Pia Harmokivi (KD), 15,78 % koko kunnan äänimäärästä, Artjärvi
  • Anna-Maja Henriksson (RKP), 13,60 % koko kunnan äänimäärästä, Pietarsaari
  • Jouko Huumarkangas (KESK), 13,25 % koko kunnan äänimäärästä, Kyyjärvi
  • Pekka Nyman (VIHR), 12,82 % koko kunnan äänimäärästä, Pelkosenniemi

Muuta

Nuorin valittu kunnanvaltuutettu oli jalasjärveläinen Kaisa Pihlaja. Hän täytti 18 vuotta 26. lokakuuta 2008 eli vaalipäivänä.[12]

Lähteet

  1. Oikeusministeriö
  2. Usein kysyttyjä kysymyksia kuntavaaleista (Suomen Kuntaliitto 2008)
  3. Ehdokkaiden lukumäärä ja keski-ikä puolueittain vaalipiirin ja kunnan mukaan kunnallisvaaleissa 2008 (Tilastokeskus 7.10.2008)
  4. Kuntaliitokset vähentävät 1564 valtuustopaikkaa (Kuntaliitto 25.7.2008)
  5. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit - aikasarjat
  6. Unto Hämäläinen: Kokoomus nousi suurimmaksi kuntapuolueeksi. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2010, s. 174–177. Helsinki: Otava, 2009.
  7. Brax lupaa harkita avointa lähdekoodia sähköiseen äänestykseen HS.fi. 25.11.2008. Arkistoitu 5.12.2008. Viitattu 30.11.2008.
  8. Sähköisestä äänestyksestä ryhmävalitus kolmessa kunnassa Sektori.com. 12.11.2008. Viitattu 30.11.2008.
  9. Yle.fi − Brax ei eroa äänestyssotkun takia
  10. Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin kuntavaalit uusitaan 6. syyskuuta Helsingin Sanomat. 5.5.2009. Arkistoitu 10.5.2009. Viitattu 5.5.2009.
  11. YLE: Vaalitulospalvelu. Päivitetty 30.10.2008 15.53. Viitattu 7.11.2008.
  12. Nuorin valtuutettu juhli vaalipäivänä täysi-ikäisyyttä[vanhentunut linkki] Helsingin Sanomat 2.12.2008

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.