Kunnallisoikeus

Kunnallisoikeus on osa julkisoikeutta, tarkemmin osa hallinto-oikeutta. Kunnallisoikeus käsittelee kunta-alan juridiikkaa.

Kunnallisoikeus sisältää eriasteiset kansalaisten kannalta keskeistä palvelutoimintaa sääntelevät normistot ja niiden suhteet käytännön ilmiöihin. Suomessa kunnallisoikeudesta määrätään muun muassa perustuslaissa (§ 121), erillisessä kuntalaissa sekä Suomen valtion hyväksymässä valtiosopimuksessa, Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjassa.[1][2][3]

Eri maissa keskushallinnon, aluehallinnon ja paikallishallinnon tasot eroavat toisistaan, joten myös paikallishallintoa koskevat oikeudelliset normit ovat erilaisia. Tämä artikkeli keskittyy suomalaiseen kunnallisoikeuteen.

Keskeisiä käsitteitä

Jako erityiseen ja yleiseen toimialaan

Kuntien tehtävät jakaantuvat erityiseen ja yleiseen toimialaan. Erityistoimiala keskittyy valtion kunnille määräämien lakisääntöisten tehtävien toteuttamiseen, kun yleinen toimiala taas korostaa kunnallisen itsehallinnon vapautta ottaa itselleen toteutettavaksi myös vapaaehtoisia tehtäviä. Kunnallisoikeudessa käsitellään muun muassa näiden toimialojen tehtävien järjestämisen ja toteuttamisen rajoitteita ja puitteita oikeudellisesta näkökulmasta.[4]

Kunnallisvalitus ja oikaisuvaatimus

Kunnan asukkaan keinona valvoa kunnan toiminnan laillisuutta ja hakea muutosta päätöksiin toimivat oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus. Kunnallisoikeudessa käsitellään näiden oikeuskäytäntöä.[5]

Opiskelu

Kunnallisoikeuteen laajempana opintokokonaisuutena on mahdollista perehtyä Tampereen yliopistossa, jossa sitä opetetaan Johtamiskorkeakoulun tiedekunnassa, hallintotieteiden alaisessa julkisoikeuden suuntautumisvaihtoehdossa. Keskeisiä alueita kunnallisoikeuden opetuksessa ovat kunnan asemaa, tehtäviä ja toimintaa yleisesti sääntelevät oikeussäännökset samoin kuin kunnallisen toiminnan erityisaloja (sosiaali- ja terveydenhuolto-, opetus- sekä rakennustoimi) koskevat säädökset. Lisääntyvää merkitystä opetuksessa saavat kunnallisen toiminnan kytkennät muun muassa sopimusoikeuden, työoikeuden ja Eurooppa-oikeuden suuntaan.lähde?

Opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille tarpeellinen perusvalmius ymmärtää normiston muutoksia ja kyetä soveltamaan niitä erilaisissa tehtävissä ottamalla huomioon myös muun muassa erilaiset oikeusperiaatteet, hyvän hallintotavan, palveluperiaatteen ja oikeusturvan vaatimukset.[6]

Katso myös

Lähteet
  1. Ajantasainen lainsäädäntö: Suomen perustuslaki 731/1999 finlex.fi. Edita. Viitattu 25.3.2018.
  2. Säädökset alkuperäisinä: Kuntalaki 410/2015 finlex.fi. Viitattu 25.3.2018.
  3. Valtiosopimukset: 66/1991 finlex.fi. Viitattu 25.3.2018.
  4. Neljä kunnan toimialaa koskevaa päätöstä kuntaliitto.fi. Viitattu 25.3.2018.
  5. Kunnallisvalitus. Kuntaliitto kuntaliitto.fi. Viitattu 25.3.2018.
  6. Opintosuunnan täsmentäminen johtamiskorkeakoulussa Opiskelun opas. uta.fi. Viitattu 25.3.2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.