Kuninkuusravit 2020

Kuningatartittelin ohjastanut Hannu Torvinen.

Suomen Hippos myönsi vuoden 2020 Kuninkuusravit Seinäjoelle marraskuussa 2016. Tuolloin jaettiin vuosien 2019–2021 Kuninkuusravit, joista Seinäjoen lisäksi kilpailivat Lahden, Forssan ja Kajaanin raviradat sekä Kauhavan PowerPark. Kajaanin ja PowerParkin hakemusten hylkäysten jälkeen vuoden 2019 Kuninkuusravit myönnettiin Lahdelle, 2020 Seinäjoelle ja 2021 Forssalle.[3][4]

Keväällä 2020 puhjenneen koronaviruspandemian johdosta Suomen ravikilpailutoiminta keskeytettiin kahdeksi kuukaudeksi maaliskuun puolivälissä ja samalla lukuisia kevään sekä alkukesän suurkilpailuja peruttiin.[5] Myös Seinäjoen kuninkuusravit ehdittiin perumaan 22. huhtikuuta, kun hallitus kielsi yli 500 hengen yleisötapahtumat heinäkuun loppuun saakka.[6] Kaksi päivää myöhemmin Suomen Hippoksen päätti, että Seinäjoen 2020 ja Forssan 2021 Kuninkuusraveja siirretään vuodella eteenpäin.[7]

Ravitoiminnan jälleen käynnistyttyä toukokuussa esitettiin, että Kuninkuusravien ajankohtana Seinäjoella järjestetään kolmipäiväiset kilpailut nimellä Raviturnajaiset, joissa ei jaeta kuninkuustitteleitä. Suunnitelma aiheutti runsaasti vastalauseita yleisön, ravivalmentajien ja hevosenomistajien keskuudessa, mutta Seinäjoen ravirata ei innostunut Kuninkuusravien ajamisesta ilman yleisöä.[8] Hieman myöhemmin toukokuussa Suomen Hippoksen hallitus esitti, että Kuninkuusravit järjestetään Seinäjoella sovittuna ajankohtana, mutta ilman yleisöä. Seinäjoen kieltäydyttyä ajamasta ilman yleisöä Oulun Äimärautio ilmaisi halukkuutensa järjestää kilpailut, mutta Hippoksen hallituksen mukaan siirto ei ollut mahdollinen, koska Seinäjoelle oli jo myönnetty tapahtumaa varten taloudelliset tuet. Samalla hallitus esitti Suomen Hippoksen valtuuskunnalle, että Seinäjoella järjestetään myös vuoden 2021 Kuninkuusravit ja jo myönnetyt Forssan 2021 Kuninkuusravit siirtyvät vuodella eteenpäin.[9]

Juhannuksen jälkeen kokoontunut Hippoksen valtuuskunta vahvisti hallituksen päätökset,[10] mutta heinäkuun alussa Kuninkuusraveihin päätettiin sittenkin ottaa rajoitettu määrä yleisöä, niin että jokaiselle päivälle myydään 1 000 pääsylippua.[11] Liput tulivat myyntiin 16. heinäkuuta ja ne myytiin loppuun noin tunnissa.[12] Hevosten taustavoimat mukaan lukien Seinäjoen kuninkuusraveissa oli kolmen päivän aikana noin 4 000 katsojaa.[13]

Lauantain avausmatkan voitti kilpailun suosikki Evartti helposti johtopaikalta Caijuksen seurattua toiseksi ja Tähen Toivomuksen kiriessä ulkoratoja kolmanneksi.[14] Seitsemännen kerran kuninkuuskilpailuun osallistumassa ollut Camri joutui jalkavaivan vuoksi jäämään pois kilpailusta juuri ennen avausmatkaa.[15]

Evartti voitti myös sunnuntaisen mailin rikkoen samalla Patrikin vuonna 1989 juokseman rataennätyksen voittoajallaan 20,5. Maalintulon jälkeen tuomaristo tarkasteli toiseksi sijoittuneen Tähen Toivomuksen loppukaarteen ajolinjoja, mutta valjakkoa ei lopulta hylätty.[16]

Päätösmatkalla kokonaiskilpailua 1,6 sekunnin erolla johtanut Evartti avasi aluksi johtopaikalle, mutta luovutti pian vetotehtävät Tähen Toivomukselle. Evartti seurasi Tähen Toivomusta maaliin saakka, ja voitti ravikuninkuuden 1,4 sekunnin erolla. Kyseessä oli valmentaja Antti Ojanperän toinen ravikuninkuus ensimmäisen tullessa vuonna 2015 Jokivarren Kunkulla.[17]

Avausmatkana juostussa 2 100 metrin kilpailussa keulapaikalle avasi Virin Camilla, joka kuitenkin päästi pian eteensä Liisan Tulilinnun. Suosikkina matkaan lähtenyt Hetviina voitti kuitenkin kilpailun tehtyään pitkän kirin ulkoratoja pitkin. Toiseksi sijoittui Hetviinaa kirissä seurannut Aurotar. Hallitseva ravikuningatar Vieskerin Virva ei osallistunut kilpailuun. Kahden vuoden takainen ravikuningatar Akaasia puolestaan jäi laukanneena avausmatkan viimeiseksi ja jätti kilpailun kesken.[14]

Sunnuntain mailin voitti jälleen Hetviina, joka kiri loppusuoralla ohi kärjessä juosseista Virin Camillasta ja Liisan Tulilinnusta. Ennen päätösmatkaa Hetviina johti kuningatarkilpailua 0,3 sekunnin erolla toisena olevaan Aurottareen, joka sijoittui maililla kolmanneksi.[18]

Päätösmatkan paras oli Hannu Torvisen ohjastama Virin Camilla, joka juoksi johtaneen Liisan Tulilinnun takana. Tamma sai loppusuoralla kiritilaa ja nousi lopulta ylivoimaiseen voittoon. Samalla Virin Camilla voitti myös kokonaiskilpailun, jonka toiseksi sijoittui Liisan Tulilintu ja kolmanneksi Aurotar. Kahden matkan jälkeen kärjessä ollut Hetviina jäi lopulta neljänneksi. Ravinkuningattareksi kruunattu 13-vuotias Virin Camilla osallistui kuningatarkilpailuun nyt viidettä kertaa ja saavutti ensimmäisen tittelinsä.[19]

Viikonlopun muissa suomenhevosten suurkilpailuissa 5-vuotiaiden Pikkukunkun voitti Hannu Torvisen ohjastama Parvelan Retu ja 4-vuotiaiden Pikkuprinssin niin ikään Torvisen ohjastama Kinder. Parvelan Retulle voitto oli jo 21. perättäinen. Suomenhevosten montén Suomen mestaruuden voitti Noora Hirvimäen ratsastama Niemen Emil.[20][14]