Kuningatar Maudin maa

Kuningatar Maudin maa (norj. Dronning Maud Land) on Antarktiksen osa, joka rajoittuu Stancomb-Willsin (20°W) ja Shinnanin jäätiköihin (44°38'E). Alue käsittää noin 2 500 000 km² enimmäkseen ikijään peittämää Etelämannerta. Norja vaati aluetta itselleen 14. tammikuuta 1939, mutta muiden Etelämantereeseen kohdistuneiden valtauksien tavoin valtausta ei tunnustettu kansainvälisesti. Alue kuuluu Etelämannerta koskevan sopimuksen piiriin. Norja vaati itselleen myös Pietari I:n saarta.

Kuningatar Maudin maa, kartassa ylhäällä(iso kartta).

Kuningatar Maudin maan rajat.

Nimen Kuningatar Maudin maa antoi tutkimusmatkailija Roald Amundsen Norjan kuningatar Maudin kunniaksi. Alun perin Kuningatar Maudin maaksi nimetty alue käsitti alueen, joka sijaitsi pituuspiirien 37°E—50°E välisellä alueella. Alueen löysi kapteeni Hjalmar Riiser-Larsen vuonna 1930.

Vuonna 2005 Norjan kuningatar Sonja avasi norjalaisen tutkimusaseman Troll. Myös Suomella ja Ruotsilla on omat tutkimusasemat Kuningatar Maudin maalla.[1] Suomen aseman nimi on Aboa ja Ruotsin aseman Wasa. Ne muodostavat yhdessä Nordenskiöld Base Camp -tukikohdan.

Ympäri vuoden tai kesäisin toimivat tutkimusasemat

Koska etelänapamanner sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla, on siellä lämpimintä silloin, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kylmintä, sydäntalvella. Talvipäivän seisaus on 22. joulukuuta. Monet tutkimusasemat on avattu vuoden vaihteen jälkeen tammikuussa.

Saksa tutki kuningatar Maudin maata ennen toista maailmansotaa. Venäjän keisarikunnan etelämannerretkeä myöhemmän kontra-amiraalin, Mihail Petrovitš Lazarevin, mukaan nimetyn Lazarevin meren kohdalla etelämannerta lensi ilmakuvaustarkoituksessa saksalainen Richard Heinrich Schirmacher 3. helmikuuta 1939 yli sulan alueen ja sen keskellä olevan järven toisella kahdesta saksalaisen etelämannerretkikunnan Dornier Do J II – 10-t-Wal -lentoveneellä. Etelämannerretken tarkoitus oli tukea Saksan valtakunnan aluvaatimuksia tutkittuun osaan etelämannerta, ja tutkimusta tuki valtakunnanmarsalkka Herman Göring. Ajatuksena oli tutkia aluetta, jotta Saksan valtakunta olisi voinut esittää aluevaatimuksen 10° läntisen ja 15°itäisen pituuspiirin väliselle sektorille Norjan kuningaskunnan pyrkiessä saamaan haltuunsa tätä suurempi alue 20° läntisen ja 45° itäisen pituuspiirin väliltä. Kahdella lentokoneella, Lufthansan postilentoveneillä D-AGAT Boreas ja D-ALOX Passat retkikunta kuvasi 350 000 km²:n laajuisen alueen 20. tammikuuta ja 5. helmikuuta 1939 välisenä aikana. Näin löytyi Schirmacherin keidas, Die Schirmacher-Oase, sekä Das Wohlthat-Massiv, valtiosihteeri Helmuth C. H. Wohlthatin, joka oli tukenut retkikunnan perustamista, mukaan. Wohlthat-massiivi käsittää useita vuoria, kuten Humboldtin vuoret, Petermannin vuoririvin, Otto von Gruberin vuoret ja Orvinin vuoret (Orvinfjella).

Asemanimi	LOCODE[2]	laji	maa	vuosi	hallinnointi	sijainti	koordinaatit
Aboa - Nordenskiöldbasen	AQ ABA	kesätutkimusasema	Suomi	1988	Ilmatieteen laitos		73°02′32″S, 13°24′26″W
Forskningstationen Svea [3] [4]	-	kesätutkimusasema	Ruotsi	1988-01-16	polarforskningssekretariatet	Scharffenbergbotnen	74°35′00″S, 11°13′00″W
Forskningstationen Wasa[3] - Nordenskiöldbasen[4]	AQ WSA	kesätutkimusasema	Ruotsi	1989-01-17	polarforskningssekretariatet	Vestfjella	73°03′00″S, 13°25′00″W
Tutkimusasema Kohnen[5]	AQ KHN	kesätutkimusasema	Saksa	2001	Alfred-Wegener-Institut		75°00′00″S, 0°04′00″W
Neumayer III[6]	AQ NEU		Saksa		Alfred-Wegener-Institut	Ekströmin lauttajäätikkö	70°40′00″S, 8°00′16″W
Novolazarevskaja	AQ NOV		Venäjä	1961-01-18	Venäjän arktinen ja antarktinen tutkimuslaitos	Schirmacherin keidas	70°46′37″S, 11°49′26″W
Princess Elisabeth Antarctica[7]	-	kesätutkimusasema	Belgia		The International Polar Foundation		71°57′00″S, 23°20′49″W
SANAE IV[8]	AQ SNA	kesätutkimusasema	Etelä-Afrikka	1997	The South African National Antarctic Expedition	Vesleskarvet	71°40′22″S, 2°50′26″W
Tor[9]	AQ TOR	kesätutkimusasema	Norja	1991	Norsk Polarinstitutt		71°53′22″S, 5°09′34″W[9]
Troll[10]	AQ TRL	kesätutkimusasema	Norja	1989	Norsk Polarinstitutt	Jutulsessen	72°01′00″S, 2°32′00″W

Lähteet

Merentutkimuslaitos: Suomen tutkimusasema Aboa^{[vanhentunut linkki]}
UNLOCODE (AQ) - ANTARCTICA service.unece.org. Viitattu 10.7.2020.
Wasa och Svea - forskingsstationer i Antarktis 2012. Polarforskingssekretariet. Arkistoitu 15.11.2019.
Forskningsstationer Polarforskningssekretariatet. Arkistoitu 22.12.2019.
Kohnen-Station - AWI www.awi.de. Viitattu 10.7.2020.
Neumayer-Station III - AWI www.awi.de. Viitattu 10.7.2020.
About Us - International Polar Foundation www.polarfoundation.org. Viitattu 10.7.2020.
Stations South African National Antarctic Programme. Viitattu 10.7.2020. (englanniksi)
Norsk Polarinstitutt Norsk Polarinstitutt. Viitattu 10.7.2020. (norjaksi)
Norsk Polarinstitutt Norsk Polarinstitutt. Viitattu 10.7.2020. (norjaksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuningatar Maudin maa Wikimedia Commonsissa

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Merentutkimuslaitos: Suomen tutkimusasema Aboa^{[vanhentunut linkki]}

[:0-2] UNLOCODE (AQ) - ANTARCTICA service.unece.org. Viitattu 10.7.2020.

[:1-3] Wasa och Svea - forskingsstationer i Antarktis 2012. Polarforskingssekretariet. Arkistoitu 15.11.2019.

[:2-4] Forskningsstationer Polarforskningssekretariatet. Arkistoitu 22.12.2019.

[5] Kohnen-Station - AWI www.awi.de. Viitattu 10.7.2020.

[6] Neumayer-Station III - AWI www.awi.de. Viitattu 10.7.2020.

[7] About Us - International Polar Foundation www.polarfoundation.org. Viitattu 10.7.2020.

[8] Stations South African National Antarctic Programme. Viitattu 10.7.2020. (englanniksi)

[:3-9] Norsk Polarinstitutt Norsk Polarinstitutt. Viitattu 10.7.2020. (norjaksi)

[10] Norsk Polarinstitutt Norsk Polarinstitutt. Viitattu 10.7.2020. (norjaksi)