Kungurin piiri

Kungurin piiri (ven. Кунгу́рский райо́н, Kungurski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Permin aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1923 perustetun piirin pinta-ala on 4 416 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 46 500 henkeä (vuonna 2009).[2]

Kungurin piiri Permin aluepiirin kartalla.

Kungurin piiri sijaitsee Permin aluepiirin keskiosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Permin ja Tšusovoin piireihin, idässä Lysvan, Berjozovkan ja Kišertin piireihin, etelässä Suksunin, Ordan ja Uinskojen piireihin sekä lännessä Bardan ja Osan piireihin. Pinta-alasta kolmasosa on metsää.[3] Hyötykaivannaisia ovat öljy ja kaasu, kalkkikivi, savi, anhydriitti, rakennuskivi ja turve.[1] Suurimmat joet ovat Sylva ja sen sivujoet Iren, Turka, Šakva ja Babka.[3]

Piiriin kuuluu 19 maalaiskuntaa: Byrma, Filippovka, Goldyrevskoje (keskuspaikka Semsovhoz), Jergatš, Kalinino, Komsomolski, Kylasovo, Lensk, Mazunino, Mohovoje, Nasadka, Nevolino, Plehanovo, Šadeika, Serga, Tihanovskoje (Tjoplaja), Trojelga, Ust-Turka ja Zarubino. Hallinnollinen keskus on Kungurin kaupunki, joka ei kuulu piirin yhteyteen, vaan muodostaa erillisen kaupunkipiirikunnan. Asutuskeskuksia on yhteensä 240.[1]

Asukkaista on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 87,8 % venäläisiä ja 9,2 % tataareja.[1] Kaupunkiväestöä ei ole.[2]

Piirin kautta kulkevat Permin ja Jekaterinburgin välinen maantie ja rautatie, Permin ja Tšusovoin sekä Permin ja Ufan väliset maantiet.[1] Teollisuus tuottaa etupäässä rakennustarvikkeita. Maatalous on erikoistunut karjanhoitoon.[3]

Piirissä toimii lasten luomistyön keskus, kaksi taidekoulua, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia sekä kirjastolaitos. Paikallislehtenä ilmestyy Iskra (”Kipinä”).[1]

Seudulla on useita arkeologisia muistomerkkejä. Nähtävyyksiin kuuluvat maalaiskylien ortodoksiset kirkot.[1] Luonnonmuistomerkeistä merkittävin on Kungurin jääluola.[3]