Kungsbackan kunta
Kungsbackan kunta (ruots. Kungsbacka kommun) on Hallandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hallandiin. Kunnan keskustaajama on Kungsbacka.[3]
| Kungsbackan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Hallandin lääni |
| Maakunta | Halland |
| Keskustaajama | Kungsbacka |
| Kuntakoodi | 1384 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 606,60 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 85 301 |
| – Väestötiheys | 140,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 606,60 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 85 301 henkeä (31.12.2021).[2]
Kungsbackan kunta sijaitsee Kattegatin itärannalla lähellä Ruotsin toiseksi suurinta kaupunkia Göteborgia. Kungsbacka onkin osa Suur-Göteborgia, vaikka se sijaitsee eri läänissä kuin muut suurkaupunkialueeseen kuuluvat osat.
Kunnan nähtävyyksiin kuuluu Tjölöholmin ja Gåsevadholmin linnat.
Vuonna 2007 kunnassa oli 111,60 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 18,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan vuonna 1863 nykyisen kunnan alueella sijaitsi Kungsbackan kaupungin lisäksi 13 yhteensä 14:stä Fjären kihlakuntaan kuuluneesta kunnasta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin viisi "suurkuntaa":
- Onsala (ei muutosta)
- Fjärås (Fjärås, Förlanda ja Hanhals)
- Löftadalen (Frillesås, Gällinge, Idala, Landa ja Ölmevalla)
- Särö (Vallda ja Släp)
- Tölö (Tölö ja Älvsåker)
Kungsbackan kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Seuraava kuntauudistus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä Tölö liitettiin Kungsbackaan jo vuonna 1969. Vuonna 1971 Kungsbackan kaupunki ja Särö yhdistettiin Kungsbackan kunnaksi, koska samana vuonna Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Nykyiset rajansa kunta sai vuonna 1974, jolloin Fjärås, Löftadalen ja Onsala liitettiin siihen.
Neljästoista Fjären kihlakuntaan kuulunut kunta oli Lindome, joka on nykyään osa Mölndalin kuntaa Länsi-Götanmaan läänissä Kungsbackan ja Göteborgin kuntien välisellä alueella.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 5 705 | 7,2 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 358 | 1,7 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 5 921 | 7,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 66 160 | 83,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 455 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 398 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 224 238 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 146 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 24,5 %
- 18–64-vuotiaat: 57,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 17,9 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,5 | 1,0 | |
| jalostus | 16,7 | 21,4 | |
| palvelut | 79,9 | 76,5 | |
| tuntematon | 1,9 | 1,1 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 23 488 | 36 939 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 63,6 | ||
Taajamat
Kunnassa on 23 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 15 556 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Kungsbacka | 19 057 |
| 2 | Onsala | 11 951 |
| 3 | Billdal* | 6 482[17] |
| 4 | Åsa | 3 369 |
| 5 | Särö | 3 165 |
| 6 | Fjärås kyrkby | 2 321 |
| 7 | Frillesås | 2 044 |
| 8 | Vallda | 1 604 |
| 9 | Backa | 1 547 |
| 10 | Anneberg | 1 469 |
| 11 | Västra Hagen | 969 |
| 12 | Ölmanäs | 886 |
| 13 | Buerås | 708 |
| 14 | Vassbäck | 617 |
| 15 | Halla Heberg | 518 |
| 16 | Lerkil | 505 |
| 17 | Hagryd-Dala | 391 |
| 18 | Brattås | 384 |
| 19 | Hjälmared | 360 |
| 20 | Kläppa | 318 |
| 21 | Gundal och Högås* | 283[17] |
| 22 | Röda holme | 279 |
| 23 | Hjälm | 242 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Billdalin taajamassa on 10 289 asukasta, ja se kuuluu myös Göteborgin kuntaan. Koko Gundal och Högåsin taajamassa on 384 asukasta, ja se kuuluu myös Göteborgin kuntaan ja Mölndalin kuntaan.[17]
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
- Gottskär
- Kullavik
- Rydet
- Vickan
Luettelossa mainituista taajamista Rydet on sittemmin kasvanut yhteen Gottskärin kanssa. Oskarsbergin taajama puolestaan on kasvanut yhteen Vickanin kanssa, jolloin taajaman nimeksi vaihdettiin Onsala. Sen jälkeen Gottskär on vielä kasvanut yhteen Onsalan taajaman kanssa. Lisäksi Kullavik on kasvanut yhteen Billdalin taajaman kanssa.[18]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Alafors
- Alafors
- Allarängen och Kärra
- Berghem
- Brattås (läntinen osa)
- Buared
- Dala
- Fjälebo
- Fjärås station
- Furuliden
- Furulund (eteläinen osa)
- Gräppås
- Gräppås (itäinen osa)
- Gällinge
- Gärdet
- Hanhals
- Håfors
- Håkulla
- Häcklehagen
- Högås + Sjötorp
- Hönsaryd
- Kyrkobyn
- Kyrkobyn (eteläinen osa)
- Kyrkobyn-Dala
- Källåsberget
- Lunnaberg
- Lyngås (pohjoinen osa)
- Rygga
- Råhagen
- Rörvik
- Rösan
- Sannå-Dala
- Schweizerdalen
- Sintorp
- Sjöbo
- Skyttens
- Skår
- Släp
- Småkulla
- Spjällen
- Stuv
- Sätinge
- Södergården + Källekärr + Bäcken
- Sönnerbergen
- Torkelstorp (läntiset ja itäiset osat)
- Viken
- Voxlöv
- Vässingsö
- Älvsåker
- Älvsåkers-kyrkotorp
- Öjersbo
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Abbelås
- Frillesås
- Högås + Gundal
- Vassbäck
- Ysby
- Österbyn
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Kungsbackan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
- Kungsbacka västra valkrets (30 valtuutettua)
- Kungsbacka östra valkrets (31 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kungsbackan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 10 | 11 | 14 | 17 | 16 | 17 | 21 | 20 | 21 | 17 | 21 | 24 | 21 | 19 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 17 | 16 | 15 | 13 | 10 | 10 | 9 | 11 | 7 | 7 | 7 | 5 | 7 | 8 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 7 | 8 | 7 | 5 | 10 | 12 | 9 | 6 | 5 | 10 | 7 | 7 | 6 | 6 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 7 | 6 | 5 | 3 | 2 | 4 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 5 | 2 | 4 | 2 | 2 | 2 | 4 | 4 | 2 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 14 | 13 | 13 | 15 | 14 | 16 | 13 | 16 | 14 | 14 | 12 | 10 | 10 | 9 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 1 | 1 | 2 | 1 | 0 | 1 | 0 | 2 | 3 | 3 | 2 | 1 | 2 | 2 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 6 | 9 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 2 | 2 | 5 | 4 | 3 | 2 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[23] | 49 | 49 | 51 | 51 | 51 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Fjäråsin piiri
- Frillesåsin piiri
- Förlandan piiri
- Gällingen piiri
- Hanhalsin piiri
- Idalan piiri
- Kungsbackan piiri
- Landan piiri (Halland)
- Onsalan piiri
- Släpin piiri
- Tölön piiri
- Valldan piiri
- Älvsåkerin piiri
- Ölmevallan piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Kungsbacka
- Tölö
- Älvsåker
- Vallda
- Släp
- Frillesås
- Landa
- Ölmevalla
- Gällinge
- Idala
- Förlanda
- Fjärås
- Hanhals
- Onsala
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Fjärås
- Frillesås
- Förlanda
- Gällinge
- Hanhals
- ldala
- Kungsbacka
- Landa
- Onsala
- Släp
- Tölö
- Vallda
- Älvsåker
- Ölmevalla
Kirkot
Fjäråsin kirkko
Frillesåsin kirkko
Förlandan kirkko
Gällingen kirkko
Hanhalsin kirkko
Idalan kirkko.jpg.webp)
Kungsbackan kirkko
Landan kirkko
Onsalan kirkko
Tjolöholmin kirkko
Släpin kirkko
Tölön kirkko
Valldan kirkko
Älvsåkerin kirkko
Ölmevallan kirkko
Lähteet
- Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.3.2022. (ruotsiksi)
- Kungsbacka Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.3.2022. (ruotsiksi)
- Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
