Kungsörin kunta

Kungsörin kunta (ruots. Kungsörs kommun) on Västmanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin ja Västmanlandiin. Kunnan keskustaajama on Kungsör.[3]

Kungsörin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västmanlandin lääni
Maakunta Södermanland ja Västmanland
Keskustaajama Kungsör
Kuntakoodi 1960
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 202,62 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 8 787
 – Väestötiheys 43,4 as./km²









Västeråsin, Hallstahammarin, Skinnskattebergin, Köpingin, Arbogan ja Kungsörin kuntien alueella sijainneet pitäjät.

Kunnan maapinta-ala on 202,62 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 8 787 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 80,42 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 39,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Kung Karlin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1906 Kungsörin taajaväkinen yhdyskunta. Se lakkautettiin jo vuoden 1907 vaihteessa, jolloin osa maalaiskunnasta erotettiin Kungsörin kauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Kung Karlin "suurkunta" yhdistämällä aiemmat Björskogin, Kung Karlin, Kungs-Barkarön ja Torpan maalaiskunnat. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Kungsörin kunta yhdistämällä Kungsörin kauppala ja Kung Karlin maalaiskunta.

Väestönkehitys
Kungsörin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 7 062
1955
  
 7 039
1960
  
 6 978
1965
  
 7 596
1970
  
 8 200
1975
  
 8 279
1980
  
 8 606
1985
  
 8 322
1990
  
 8 472
1995
  
 8 365
2000
  
 8 148
2005
  
 8 303
2010
  
 8 089
2015
  
 8 343
2020
  
 8 787
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 333 16,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 346 4,1
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 629 7,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 6 035 72,3

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 438 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 5,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 536 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 6,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 184 277 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 48 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,1 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,5 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,0 2,6
  jalostus 33,7 32,4
  palvelut 61,3 63,4
  tuntematon 1,9 1,6
  Työpaikkoja ja työllisiä 2 785 3 653
  työpaikkaomavaraisuus 76,2

Taajamat

Kunnassa on 2 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 76,0 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 943 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Kungsör5 452
2Valskog694

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

  • Himmelsberga
  • Rabostan
  • Skillingsudd
  • Torpaslätt
  • Österby

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kungsörin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[18]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 4 4 6 6 7 5 6 7 6 5 8 9 7 5 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 11 12 10 8 7 6 5 4 4 7 8 4 5 4 {{{c2022}}}
  Liberaalit 6 6 5 3 4 5 4 2 2 4 3 7 3 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 1 0 0 0 2 1 3 3 2 1 1 1 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 1 2 2 2 2 0 0 1 2 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 22 21 21 19 18 19 15 18 15 17 15 13 14 11 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 2 2 2 2 2 2 1 2 4 3 2 2 2 2 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 5 6 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 4 3 3 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[19] 45 45 45 39 39 39 39 39 39 39 39 39 39 31 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Kungsörin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[20]

  • Kungsör

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[21] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Björskog
  • Kung Karl (Karlskyrka, Kungsörs kapell)
  • Kungs-Barkarö (Barkarö)
  • Torpa

Kirkot
  • Björskogin kirkko
    Björskogin kirkko
  • Kung Karlin kirkko
    Kung Karlin kirkko
  • Kungs-Barkarön kirkko
    Kungs-Barkarön kirkko
  • Torpan kirkko
    Torpan kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.3.2022. (ruotsiksi)
  3. Kungsör Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.3.2022. (ruotsiksi)
  19. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  20. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Västmanlandin läänin kunnat
    Arbogan kunta • Fagerstan kunta • Hallstahammarin kunta • Kungsörin kunta • Köpingin kunta • Norbergin kunta • Salan kunta • Skinnskattebergin kunta • Surahammarin kunta • Västeråsin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.