Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia

Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia (ruots. Kungliga Vetenskapsakademien) on yksi Ruotsin kuninkaallisista akatemioista. Sen tehtävänä on tieteiden, erityisesti luonnontieteiden ja matematiikan, edistäminen. Alkuvaiheessa tiedeakatemian tavoite oli nykyistä laajempi, sillä tavotteisiin kuului myös talouden, kaupan, hyödyllisten taitojen ja valmisteita koskeva tietämyksen edistäminen (ruotsiksi): i Sverige upparbeta och kringsprida kunskaper i matematik, naturkunnighet, ekonomi, handel och nyttiga konster och manufakturer.[1]

Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia
Kungliga Vetenskapsakademien
Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian sinetti.
Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian sinetti.
Tunnuslause För efterkommande (suom. Jälkipolville)
Perustettu 1739
Tyyppi tiedeakatemia
Päämaja Lilla Frescativägen 4A, Tukholma
Jäsenet noin 460 ruotsalaista ja 175 ulkomaista jäsentä
Aiheesta muualla
Kungl. Vetenskapsakademien (ruotsiksi)
Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemian päärakennus Tukholmassa.

Tiedeakatemia on perustettu vuonna 1739 brittiläisen Royal Societyn ja Ranskan tiedeakatemian antamaa esikuvaa seuraten.[2][1] Perustajina oli kuusi ruotsalaista tiedemiestä ja poliitikkoa. Kansainvälisesti tunnetun tiedeakatemian ensimmäisistä jäsenistä oli Carolus Linnaeus (myöhemmin Carl von Linné). Varhain mukaan tuli myös Anders Celsius.[1]

Akatemian toiminnan pääasialliset tarkoitukset ovat:

  • tarjota tutkijoille poikkitieteellinen keskustelufoorumi
  • tarjota tutkijoille ainutlaatuinen työskentely-ympäristö
  • tukea aloittelevia tutkijoita
  • edistää kansainvälisiä tieteellisiä kontakteja
  • edistää tieteiden asemaa yhteiskunnassa ja vaikuttaa tiedepoliittisiin priorisointeihin
  • luoda mielenkiintoa matematiikkaan ja luonnontieteisiin koululaitoksessa
  • levittää tieteellistä informaatiota eri muodoissa

Akatemian erilliset Nobel-komiteat päättävät vuosittain Nobelin fysiikkapalkinnon, Nobelin kemianpalkinnon ja taloustieteen Nobel-palkintojen saajat.

Jäsenet

Tiedeakatemiassa on noin 460 ruotsalaista ja 175 ulkomaista jäsentä. Jäsenkunnan ikä on verraten korkea, sillä jäseninä saa olla korkeintaan 175 enintään 65-vuotiasta ruotsalaista jäsentä; tätä vanhempia jäseniä ei lukumäärärajoitus koske. Kaikkiaan ruotsalaisia jäseniä on tiedeakatemian historian aikana ollut noin 1 700. Jäsenet on jaettu tieteenalansa mukaan kymmeneen eri aihealueeseen eli luokkaan. Vuodesta 1810 lähtien tiedeakatemian kunniajäseneksi on valittu Ruotsin kuningashuoneen jäseniä. Vuonna 2021 esimerkiksi kruununprinssessa Victoria oli tiedeakatemian kunniajäsen.[3]

Perustajajäsenet

Jäsennumerot 1–5 arvottiin akatemian ensimmäiseen kokoukseen osallistuneiden perustajajäsenien kesken. Kokouksesta poissa ollut sai numeron 6.

  1. Jonas Alströmer
  2. Anders Johan von Höpken
  3. Sten Carl Bielke
  4. Carl von Linné
  5. Mårten Triewald
  6. Carl Wilhelm Cederhielm

Lähteet
  1. Historik kva.se. Viitattu 28.7.2021. (ruotsiksi)
  2. Royal Swedish Academy of Sciences Encyclopaedia Britannica, britannica.com. Viitattu 28.7.2021. (englanniksi)
  3. Ledamöter Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, kva.se. Viitattu 28.7.2021. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.