Kunat

Perinteiseen tyyliin rakennettuja asumuksia Kuna Yalan alueella.

Kunat asuttavat etenkin Kuna Yalan eli entisen San Blasin comarcan aluetta Panamassa. Comarcat Panamassa ovat alueita, joissa maan alkuperäisväestölle on myönnetty erityisoikeuksia liittyen esimerkiksi maan käyttöön ja paikallishallintoon. Alue käsittää rannikkoa ja saaria Panaman Karibianmeren puolella. Kaksi muuta kunien comarcaa ovat Kuna de Wargandí ja Kuna de Madugandí.[1] Kaksi pienempää comarcaa sijaitsevat Río Bayanon ja Río Chucunaquen alueella. Joitakin pieniä yhteisöjä on myös Kolumbiassa. Perinteisten asuinalueidensa ulkopuolella kunia asuu myös Panaman kaupungeissa, kuten Panama Cityssä ja Colónissa.[2]

Vuonna 2010 kunia oli yhteensä 80 526. Vuonna 2000 vastaava lukema oli 61 707. Kunat olivat Panaman toiseksi suurin alkuperäiskansa ngäbejen jälkeen. Vuonna 2010 kunat muodostivat 19,3 % Panaman alkuperäisväestöstä.[3]

Kunalapsia valokuvassa vuodelta 1927.

Nimi "kuna" on peräisin espanjalaisilta. Kunien omankielinen nimitys kansalleen on tule tai tulemala. Espanjalaisten saapuessa alueelle kunat asuttivat seutua Urabánlahdella nykyisessä Kolumbiassa. 1600-luvulla heitä alkoi muuttaa espanjalaisten kanssa käytyjen yhteenottojen takia Dariénin alueelle nykyisessä Panamassa. 1800-luvun alkupuolelta lähtien heitä alkoi edelleen asettua San Blasin saartille.[2]

Panama itsenäistyi vuonna 1903. Itsenäistyneessä maassa kunat yritettiin sulauttaa maan muuhun valtaväestöön.[2] Vuonna 1925 lopputuloksena oli niin sanottu kuna-kapina. Jotkin kunien johtohahmoista ajoivat oman itsenäisen Tulen tasavallan perustamista.[1] Lopulta Yhdysvaltojen välityksellä solmittiin kuitenkin rauha, jonka perusteella perustettiin osittain autonominen kunien alue. Alueen status vahvistettiin ensin vuonna 1938 ja lopulta uudessa vuoden 1945 perustuslaissa. Alueen maasta tuli kunien yhteisomistama.[2]

Molia myyvä kunanainen.

Huomattava osa kunista puhuu kunan kieltä. Kieli on pääkieli etenkin Kuna Yalan alueella. Suuri osa kunista puhuu myös Panaman valtakieli espanjaa. Jotkut osaavat myös esimerkiksi englantia.[2]

Kunien perinteinen elinkeino on ollut maanviljely. Kunat ovat kasvattaneet esimerkiksi riisiä, maissi]a, kookoksia maniokkia, sokeriruokoa, limettejä ja appelsiineja. Maanviljelyn ohella on harjoitettu kalastusta, metsästystä ja keräilyä. Kookosta myytiin vanhastaan etenkin Kolumbiaan, josta vastineeksi saatiin rahaa tai hyödykkeitä.[2] Myöhemmin huomattavaksi elinkeinoksi etenkin San Blasin saarilla on muodostunut matkailu.[1]

Kunat ovat tulleet tunnetuksi etenkin koristelluista tekstiileistään, joita kutsutaan nimellä mola.[1] Molia kutovat etenkin naiset, sekä naisen aseman omaksuneet miehet, joita kunat kutsuvat nimellä omekit. Perinteiset asut ovat edelleen suosittuja etenkin kunanaisten keskuudessa. Miehet sen sijaan käyttävät usein "nykyaikaisia" vaatteita.[2] Molat ovat myös suosittuja matkamuistoja matkailijoiden keskuudessa.[1]

Kunien perinteisessä uskonnossa esiintyvät "suuri isä" eli Pab Dummat ja "suuri äiti" eli Nan Dummat. Monet kunat käyvät myös protestanttisissa tai katolisissa kirkoissa. Tyttöjen aikuistumiseen liittyy kolme perinteistä seremoniaa. Ikko inna on tytön nenän lävistys, josta lähtien tytöt käyttävät kultaista nenäkorua. Kaksi muuta ovat niin sanottu lyhyt seremonia (inna tunsikkalet) ja pitkä seremnoia (inna suit). Jälkimmäiseen liittyy hiuksien leikkaaminen lyhyeksi. Pojilla ei ole vastaavia seremonioita.[2]