Kun maailma järkkyi

Maailman valtiot ovat yksi toisensa jälkeen ottaneet käyttöön kollektivismin kantavana yhteiskunnallisena periaatteenaan. Yhdysvallat sinnittelee maailman viimeisenä kapitalistisena valtiona, vaikka lainsäädäntö on alkanut vaikeuttaa suuryhtiöiden toimintaa.

Suuryhtiöiden johtajistoa alkaa kadota jäljettömiin, viimeisenä kuparikaivosten suuromistaja Francisco D'Anconia. Taggart Transcontinental -rautatieyhtiön omistaja ja D'Anconian ystävä Dagny Taggart ryhtyy tutkimaan asiaa ja mystisen John Galt -nimisen miehen olemassaoloa. Hän päätyy lopulta Kalliovuorilla sijaitsevaan salaiseen laaksoon, jonne kadonneet liikemiehet ovat asettuneet asumaan. Hän tapaa myös John Galtin, joka on laakson johtaja ja joka selittää, että he ovat kyllästyneet ympäröivään maailmaan, jossa heidän työpanostaan ei arvosteta vaan käytetään hyväksi.

Kirjan loppupuolella Galt pitää radiossa pitkän puheen, jossa hän perustelee toimintaansa ja kehottaa kansalaisia jättämään tehottoman hallituksen ja yhteiskunnan normit omaan arvoonsa. Galt vangitaan, ja häntä aiotaan kiduttaa, mutta hänen kannattajansa vapauttavat hänet. Kirjan viimeisessä kohtauksessa New Yorkin kaupungin valot sammuvat, ja Dagny Taggart muistaa, että D'Anconia oli sanonut hänelle suunnitelmiensa käyvän toteen, kun näin tapahtuu.

Teosta on myyty varsin paljon, ja se nousi sittemmin, erityisesti 2000-luvun finanssikriisin myötä, uudelleen suosituksi.[7]

Kun maailma järkkyi on ollut huomattavan vaikutusvaltainen teos etenkin Yhdysvaltain konservatiivien ja libertaristien piireissä. Yhdysvaltain kongressin kirjaston ja Book of the Month Clubin vuonna 1991 toteuttamassa kyselyssä kirja sijoittui Raamatun jälkeen toiseksi, kun kysyttiin amerikkalaislukijoiden elämään eniten vaikuttanutta teosta.[8]

Modern Library -kustantamon online-rankingissa, jossa etsittiin sataa 1900-luvun parasta romaania, Kun maailma järkkyi sijoittui vuonna 1998 varhaisten internetin käyttäjien äänestyksessä ensimmäiseksi.[9][10]

Suomalaiset kriitikot suhtautuivat teokseen suomennoksen ilmestyessä varsin kriittisesti. Sitä sanottiin yltiökapitalistiseksi (Kyösti Niemelä, Helsingin Sanomat) ja "ahneuden ja itsekkyyden puolustuspuheeksi" (Heikki Haapavaara, Kauppalehti[3]). Näiden arvioiden vastapainona professori Risto Harisalo katsoo Kanavaan kirjoittamassaan arviossa, että Randia on ymmärretty väärin, että hän on tosiasiassa mainettaan parempi, inhimillisempi ja avarakatseisempi ajattelija. Hänen mukaansa Randin kriitikot ainakin Yhdysvalloissa ovat poliittisesti vasemmalla, minkä hän sanoo johtuvan siitä, että valtaosa maan yhteiskuntatieteilijöistä on vasemmistolaisia.[2]

Harisalo, kuten monet muutkin, kiittää Jyrki Iivosen erinomaista käännöstyötä ja arvostaa, että Iivonen on ryhtynyt valtavaan urakkaan.[2] Iivonen puolestaan luokittelee sen naiskirjallisuudeksi.[3]

Kirjaan perustuva elokuva Kun maailma järkkyi (Atlas Shrugged) sai ensi-iltansa vuonna 2011.[11]

Vuonna 2007 julkaistu tietokone- ja konsolipeli BioShock perustuu monilta osin kirjaan.[12][13]