Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet

Kuluttajaliitto edustaa laajasti kuluttajia valtionhallinnon ja yhteistyökumppaneiden neuvottelukunnissa, työryhmissä ja hankkeissa. Järjestö tekee aloitteita, antaa lausuntoja ja osallistuu kuluttajien etuihin ja oikeuksiin vaikuttavaan päätöksentekoon myös yhteiskunnallisen keskustelun kautta. Liitto tukee kuluttajien vapaata kansalaistoimintaa paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Liitolla on paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten kuluttajayhdistysten lisäksi laaja valtakunnallisista järjestöistä muodostuva jäsen- ja yhteistyöverkosto.[1]

Kuluttajaliitolla on edustaja Euroopan komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastossa. Se on jäsenenä kansallisten eurooppalaisten kuluttajaliittojen muodostamassa Euroopan kuluttajaliitossa BEUC:ssa (Bureau Européen des Unions de Consommateurs) ja kirjeenvaihtajajäsenenä kansainvälisessä kuluttajajärjestössä Consumers International (CI). Lisäksi Kuluttajaliitto toimii yhteistyössä pohjoismaisten kuluttajajärjestöjen kanssa.

Liitto saa perustoimintaansa valtionapua työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Sen lisäksi liitto rahoittaa toimintaansa erilaisen projektirahoituksen ja jäsenmaksuvarojen turvin.

Liitto on läpikäynyt monia organisatorisia muutoksia historiansa aikana. Kokonaan uuden, itsenäisen ja riippumattoman Suomen Kuluttajaliiton perustamiskokous oli Helsingissä 18. kesäkuuta 1990. Tässä kokouksessa liiton jäseniksi tulivat SAK, TVK, Akava ja STTK sekä paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset kuluttajayhdistykset, joita oli tuolloin vajaat 70 eri puolilla Suomea. Liiton ja sen edeltäjän Kuluttajaneuvontaliiton johdossa vuodesta 1978 toiminut Leena Simonen jatkoi myös Kuluttajaliiton pääsihteerinä. Liiton seuraava pääsihteeri oli Sinikka Turunen, joka on työskennellyt Kuluttajaliitossa vuodesta 1981 ja pääsihteerinä Leena Simosen jälkeen vuodesta 1997. Vuoden 2010 lopulla pääsihteeriksi valittiin Jyrki Konola. Syyskuussa 2011 uudeksi pääsihteeriksi valittiin valtiotieteen maisteri Juha Beurling.[2] Vuonna 2013 Kuluttajaliiton liittokokous valitsi pääsihteerinä aikaisemmin toimineen valtiotieteen maisteri Leena Simosen Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry:n puheenjohtajaksi kaudelle 2013–2016.

Liitto oli vaikuttamassa velkaneuvonnan ja velkajärjestelyjärjestelmän perustamiseen. Velkaneuvonnan tarve kasvoi yli liiton voimavarojen, ja toiminta siirtyi vuosituhannen alussa kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi.[3]

Marraskuussa 2010 Suomen kuluttajaliitto ja toinen kuluttaja-asioihin keskittynyt järjestö Kuluttajat – Konsumenterna yhdistyvät.[4] Kuluttajat – Konsumenterna ry jatkaa toimintaansa yhtenä Kuluttajaliiton valtakunnallisena jäsenjärjestönä.

Vuonna 2014 Kuluttajaliitto on vahvistanut jäsenrakennettaan kehittämällä toiminta-alueeltaan suurempia maakunnallisia kuluttajayhdistyksiä paikallisten, seudullisten ja valtakunnallisten yhdistysten lisäksi. Näiden rinnalla Kuluttajaliitolla on 14 valtakunnallista yhteisöjäsentä ja yksittäisiä kuluttajia suorajäseninä. Lisäksi Kuluttajaliitolla on verkostomuotoista yhteistoimintaa sosiaali-, terveys-, lapsi-, nuoriso- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa Kuluttajaparlamentin nimellä. Suurena useampivuotisena projektina Kuluttajaliitolla on Raha-automaattiyhdistyksen tuella ”Syö hyvää” -hanke.

Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry perusti 20. kesäkuuta 2013 Leena Simosen ja Kenneth Liukkosen kanssa Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys KERY ry:n, joka alkoi julkaista Kuluttaja-lehteä vuoden 2014 alusta lähtien. Yhdistys osallistui Kilpailu- ja kuluttajaviraston järjestämään kilpailutukseen Kuluttaja-lehden tuottamisesta ja voitti sen. Simonen valittiin KERY:n perustamiskokouksessa 20. kesäkuuta 2013 ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Vuonna 2014 puheenjohtajavastuu siirtyi Juha Beurling-Pomoellille. Vuonna 2021 Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys KERY ry:n nimi vaihtui Kuluttajamedia ry:ksi.[5]

Itsenäisen ja riippumattoman Kuluttajaliiton 25-vuotisjuhlan merkeissä julkaistiin Leena Simosen kirjoittama ja Katri Jakosuon toimittama Kuluttajaliiton historia 1990–2015 -kohokohtia.^lähde?

• Kuluttajaliiton sivusto