Kulosaaren Vesta
Kulosaaren Vesta on helsinkiläinen jääpalloseura. Seura perustettiin vuonna 1927 kulosaarelaisen Brändö Idrottsföreningin jääpallojaostona. Vesta on pelannut historiansa aikana yhteensä neljä kautta korkeimmalla sarjatasolla, Bandyliigassa. Nykyisin se pelaa jääpallon Suomi-Sarjassa. Vestan kotikenttä on Kallion tekojäärata.
Vesta | |
---|---|
Perustettu | 1927 |
Entiset nimet | Brändö Idrottsförening (1927–1935) |
Kotikunta | Helsinki |
Kotikenttä | Kallion tekojäärata |
Värit | |
Sarja | Suomi-sarja |
Puheenjohtaja | Merit Lemminki |
Päävalmentaja | Petri Sinnemäki |
Historia
Seura perustettiin vuonna 1926 nimellä Brändö Idrottsförening. Seuraavana vuonna 1927 perustettiin BIF:n jääpallojaosto, vuotta pidetään myös Vestan perustamisvuotena. Vuonna 1935 jääpallojaosto irtautui Brändö Idrottsföreningistä ja perusti uuden uuden seuran, Vestan, joka jatkoi Brändö IF:n jääpallotoimintaa. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin entinen juoksija Rolf Berner.
Vuonna 1938 Vesta saavutti Suomen Palloliiton Helsingin piirin jääpallomestaruuden IV luokassa. Vestan jääpalloilijoiden pelipaitoina olivat Suomen armeijan vanhat harmaat villapaidat aina 1950-luvulle saakka. 1940-luvun lopulla Vesta pelasi maakuntasarjaa ja nousi Suomensarjaan kaudella 1950 voitettuaan ratkaisevassa ottelussa Hyvinkäällä Hyvinkään Palloseuran 5-3. Vestan ensimmäinen taival Suomensarjassa kesti kaksi kautta. Kaudella 1951 se sijoittui etelälohkossa toiseksi viimeiselle sijalle ja 1952 se jäi lohkon viimeiseksi ja putosi takaisin maakuntasarjaan.
Vesta piipahti uudelleen Suomensarjassa 1958, se sijoittui lohkossaan seitsemänneksi ja putosi. Kauden 1964 päätteeksi tapahtunut nousu Suomensarjaan merkitsi kuitenkin aiempia pitempää jaksoa Suomensarjassa. 1960-1970 luvun vaihteen kausina Vesta sijoittui yleensä Suomensarjan etelälohkon sarjataulukon keskivaiheille.
Kaudella 1972-1973 Vesta sijoittui II-divisioonaksi muutetun Suomensarjan etelälohkossa kolmanneksi ja selviytyi historiansa ensimmäisiin mestaruussarjakarsintoihin. Vesta voitti karsinta-avauksessaan Velodromilla Joensuun Maila-Pojat 8-3, mutta hävisi Oulussa Oulun Tarmolle 9-2 ja näin SM-sarjapaikkaa ei saavutettu. Kaudella 1974–1975 Vesta voitti 1972-1973 II-divisioonan etelälohkon ja selviytyi uudelleen mestaruussarjan karsintoihin. Vesta kohtasi karsinnoissa itälohkon ensimmäisen Imatran Pallo-Salamat, jonka se voitti karsintojen ensimmäisessä ottelussaan 3-1 Pirkkolan kentällä Helsingissä, ja pohjoislohkon voittajan Tornion Palloveikot, jolle se koki tappion Tornion Pohjan stadionilla lukemin 6-1. ToPV voitti lopulta karsinnat ja nousi SM-sarjaan.
Vesta pelasi tämän jälkeen tuloksettomia SM-karsintoja vielä vuosina 1986, 1987 ja 1995. Kaudella 1996–1997 Vestan pitkään tavoittelema liiganousu vihdoin toteutui. Vesta voitti jääpallon I divisioonan ja sijoittui sen jälkeen Bandyliigan karsintasarjassa kolmanneksi Veiterän ja Oulun Palloseuran jälkeen, mikä merkitsi Vestan nousua ensimmäistä kertaa Suomen korkeimmalle sarjatasolle.[1]
Vestan ensimmäinen Bandyliigakausi 1997–1998, sujui sarjanousijalta varsin mallikkaasti; se sijoittui runkosarjassa seitsemänneksi ja selviytyi kahdeksan parhaan joukkueen valioliigaan. Vestan lopullinen sijoitus oli yhdeksäs, kun se hävisi pudotuspelikarsinnoissa paikallisvastustaja Botnialle. Seuraavana kautena 1998-1999 Vesta oli sarjan 11. Seuraavan kauden Bandyliigasta seura vetäytyi. Uudelleen Bandyliigassa se pelasi taas kaudella 2000-2001, sen sijoitus oli kymmenes. Seuraava kausi 2001-2002 toi 12. sijan.
Syksyllä 2002 Vesta joutui luopumaan pääsarjapaikasataan. Syynä oli pelaajapula.[2]
Saavutukset
- North American Cupin voitto: 1988
Lähteet
- Anttinen, Pekka: Sata vuotta helsinkiläistä jääpalloa. Helsinki: Botnia-69 ry, 2007. ISBN 978-952-92-2805-8.
- Vesta: Vesta luopuu sarjapaikastaan Bandyliigassa koti.mbnet.fi. 2. heinäkuuta 2002. Viitattu 26. elokuuta 2011.