Lavaste

Lavaste on lavastuksen osana toimiva rakennelma, esimerkiksi kulissi eli näyttämön sivun tai takaseinän siirrettävissä oleva kuvapinta tai rakennelma,[1] jonka tarkoituksena on luoda näyttämölle tai kuvattavalle alueelle tietynlainen tunnelma tai illuusio jostain tapahtumapaikasta. Kulisseja käytetään etenkin teatterissa sekä kuvattaessa elokuvia tai televisio-ohjelmia.

Francesc Soler i Rovirosan Verdin Don Carlosin esitykselle Liceuun suunnittelemat kulissit vuodelta 1870.
Lavastajia maalaamassa kulisseja näytelmää varten.

Sana kulissi on laina ruotsin sanasta kuliss ja edelleen ranskan coulissesta, joka juontuu verbistä couler ’juosta’. Alun perin se on tarkoittanut uraa, jota pitkin näyttämön kulisseja on voitu liikutella, kunnes se on siirtynyt tarkoittamaan itse kulisseja. Suomessa sana on vakiintunut käyttöön 1800-luvun loppupuolella.[2]

Sanan ”kulissi” kuvaannolliset merkitykset

Sanaa ”kulissi” käytetään myös monissa kuvaannollisissa merkityksissä. ”Kulissien takana” eli piilossa julkisuudelta voidaan käydä neuvotteluja ja kulissiavioliitto tarkoittaa avioliittoa, joka solmitaan ilman osapuolten keskinäistä kiinnostusta esimerkiksi diplomaattisista syistä tai aviottoman lapsen peittelemiseksi. Potemkinin kulissit tarkoittavat valheellisen hyvän vaikutelman antamista jostakin asiasta esittelemällä se vain harkitulta, edulliselta kantilta. Käsite on saanut alkunsa väitteestä, jonka mukaan ruhtinas Grigori Potjomkin määräsi tien varren rakennusten julkisivut kunnostettavaksi keisarinna Katariina II:n Krimin matkan varrella vuonna 1787.

Katso myös

Lähteet
  1. Haarala, Risto et al: Suomen kielen perussanakirja: A–K, s. 566. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-37-3579-6.
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 502. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.