Kukasjärvi (Sangisjoki, Ylitornio)

Kukasjärvi on 6,6 kilometriä pitkä, 1,4 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 374 hehtaaria eli 3,74 neliökilometriä. Järven seutu on metsämaata, mutta järven kaakkoispäässä on viljeltyä aluetta Kukasjärven kylässä. Järven ympäristö on alavaa maastoa, mutta sen keskivaiheella järven rannat kohoavat kummallakin rannalla korkealle. Koillispuolella kohoaa Kukasvaara 95 metrin korkeuteen järvestä ja lounaispuolella kohoaa Kainuunvaara lähes yhtä korkealle. Kumpikin vaara näkyy järvelle hyvin. Järvellä on yksi kapea saari Hamaraholmen, joka on lähes 100 metriä pitkä. Kylän läpi kulkee tie, joka seuraa järven lounaisrantoja ja johtaa pohjoisessa Kypäsjärven kylään. Järven luoteispäässä on osa rannasta Kainuun puolella.[2][1]

Järven nimi on alkuperältään saamenkielinen. Monet suomenkielisen alueen Kuukasjärvet ovat muodoltaan pitkulaisia. Nimi selittyy kielen kautta: ”pitkä järvi” on esimerkiksi pohjoissaameksi ”guhkes jávri”. Kun suomalainen on ottanut nimen käyttöönsä, sen äänneasu on muotoutunut suomen kieleen sopivammaksi. Silloin u- ja k-kirjainten määrät ovat voineet muuttua ja vokaalit vaihtua. Nimi sopii tällekin järvelle, sillä se on nimenomaa pitkä järvi.[6]

Järven lähialueella, jonka pinta-ala on 56 km², on metsämaata (72,9 %), kosteikkoa (17,7 %), joutomaata (1,0 %), viljelymaata (0,3 %), asutusta ja tiestöä (0,1 %) ja vesistöä (8,1 %). Alueen maaperässä on esimerkiksi moreenia (51,6 %), turvetta (30,7 %), jäätikköjokimuodostumia (0,5 %), silttiä, hiekkaa ja soraa (2,1 %), savea (0,2 %), multaa (0,2 %) ja kalliota (6,6 %).[4]

Kukasjärvi kuuluu Sangisjoen vesistössä (päävesistötunnus 3) pääuomaan [7], jonka alajuoksulla virtaa viimeisenä Sangisjoki. Järven yläpuolella on pääuomana kolmekilometrinen Kypasån Kypasjarvelta ja järveltä jatkaa alaspäin 13 kilometriä pitkä Kukasjoki, joka laskee Lapinjärveen. Kukasjärvi on pääuoman läpivirtausjärvi ja sen valuma-alueen pinta-ala on 494 km². Siihen laskee muitakin vesistöjä, jotka sisältyvät järven lähialueeseen ja jonka pinta-ala on 56 km². Niistä merkittävimpiä ovat seuraavat. Järven pohjoispäähän laskee Stängbäcken, joka tuo vetensä laajalta ampuma-alueelta seitsemän kilometrin päästä. Myös Sattabäcken tulee ampuma-alueen suunnalta. Sattabäckenin valuma-alueella sijaitsee jo suoksi kuivunut Stora Sattajärvi. Koillisrannat ovat korkeita vaaroja ja vesistöt kiertävät nämä joko länsi- tai itäpuolelta laskien Kukasjärven tulo- tai laskujokiin. Poikkeuksia on kuitenkin kaksi. Pienen Kotajärven laskuoja Kotaoja laskee Kukasjärven kaakkoisrantaan. Vesistön latvajärvenä on edellistä suurempi Kivijärvi. Kotaojan lähelle laskee Pajuoja, joka alkaa Hamaralammilta. Tämän vesistön latvajärvi on Sarvijärvi. Muut järveen laskevat purot ja ojat ovat lyhyitä ja pieniä. Kukasjärven luusuan keskivirtaama arvioidaan olevan 5,1 m³/s [4]. Pääuoma laskee 36 kilometrin [lower-alpha 1] päässä Perämereen Sankissa Kainuussa.[2][8][3][5]