Kuivuuskausi

Kuivuuskausi voidaan määritellä monesta erilaisesta lähtökohdasta. Lisäksi pitkittynyt kuivuus voi tarkoittaa eri puolella maailmaa hyvin eri asioita: maailman sateisimmilla alueilla viikon sateettomuus voi olla yleisessä kielenkäytössä kuivuuskausi, kun taas aavikkoympäristöissä viikon sateettomuutta ei pidetä vielä kuivuuskautena. Yleismääritelmän mukaan kuivuuskausi onkin sadannan vajautta pitkittyneen ajanjakson kuluessa.[1]

Yhdysvaltain kansallisen sääpalvelun mukaan kuivuuskausi on epänormaalin kuivan sään jakso, joka aiheuttaa huomattavia muutoksia vesitasapainossa ja näin muun muassa vahingoittaa satoa ja vaikeuttaa vedenjakelua.[2]

Water International -lehdessä 1980-luvulla julkaistun luokittelun mukaan kuivuuskauden määritelmät voidaan jakaa neljään luokkaan: meteorologisiin, hydrologisiin, maataloudellisiin ja sosioekonomisiin. Näistä kolme ensimmäistä määrittelevät kuivuuskauden fysikaalisena ilmiönä ja neljäs kysynnän ja tarjonnan ongelmana.[3]

• Meteorologinen kuivuuskausi koskee tiettyjä alueita ja riippuu vuotuisesta keskimääräisestä sademäärästä. Kuivuuskausi seuraa kun sademäärä alittaa alueellisen keskiarvon.[3]
• Hydrologinen kuivuuskausi viittaa joiden ja tekoaltaiden alhaiseen vesimärään. Se liittyy usein meteorologiseen kuivuuskauteen.[3]
• Maataloudellinen kuivuuskausi viittaa viljelmien kasteluveden puutteeseen kasvukauden jossain vaiheessa.[3]
• Sosioekonominen kuivuuskausi tarkoittaa tilannetta, jossa veden kysyntä ylittää sen tarjonnan.[3]

Toinen tapa jaotella kuivuuskaudet on ajallisesti:[4]

• Pysyvä kuivuus esiintyy kaikkein kuivimmilla seuduilla. Siellä kasvillisuus on vähäistä ja kuivuuteen sopeutunutta, ja maanviljely on mahdotonta ilman keinokastelua.[4]
• Kausittainen kuivuus esiintyy seuduilla, joilla on vuotuinen kuiva kausi ja sadekausi. Maanviljely ajoitetaan sadekauteen.[4]
• Arvaamaton kuivuus tarkoittaa epänormaalia sademäärää. Se vaikuttaa usein pienellä alueella ja voi esiintyä missä vain, mutta yleisintä se on kosteimmissa ilmastotyypeissä.[4]
• Näkymätön kuivuus aiheutuu kun kesähelteet lisäävät haihduntaa ja transpiraatiota.[4]

Useimmilla alueilla, joilla kuivuuskausia esiintyy, kuivuus on toistuva ja tavallinen ilmastoilmiö. Kuivuuden syitä ovat sadannan vähäisyys, korkeat lämpötilat, maan liikakäyttö ja liikakansoitus.[3] Kuivuuskaudet ovat voimistuneet, pidentyneet ja laajentuneet sitten vuoden 1970.[5]

Toistuvista sääilmiöistä kuivuuskausia aiheuttaa muun muassa El Niño, jonka esiintymisvuosina esimerkiksi Aasiassa ja Australiassa kärsitään kuivuudesta. La Niña -ilmiö voimistaa kuivuutta edelleen.[6] Ilmaston lämpenemisen on arveltu lisäävän kuivuuskausien määrää ja vakavuutta osassa maapalloa.[3]

Esihistoriallisella ajalla 135 000–90 000 vuotta sitten Saharan eteläpuolinen Afrikka kärsi useista suurista kuivuuskausista.[7]

Egyptissä, Mesopotamiassa ja Indus-joen seudulla alkoi mahdollisesti vakava kuivuuskausi 4200 vuotta sitten. Sen arvellaan saattaneen aiheuttaa usean korkeakulttuurin taantumisen.[7]

Mesoamerikassa oli vuosien 760–910 välillä kuivuuskausi, jonka arvellaan vaikuttaneen mayojen korkeakulttuurin romahdukseen.[7]

Euroopan viimeisimpien 500 vuoden historian pahimpia kuivuuskausia ovat olleet vuosien 1566, 1666, 1719, 1818, 1893 ja 1921 kuivuuskaudet.[8][9]

Australia on asutuista mantereista kuivin. Australian eurooppalaisajan pahin kuivuuskausi oli vuosina 1895–1903, jolloin maassa kuoli valtava määrä karjaa ja paimentolaistalous loppui osassa maata. Vuosien 1860–2000 välillä Australiassa oli ainakin 10 suurta kuivuuskautta. Niitä seurasi vuosien 2001–2009 kuivuuskausi, ja vuonna 2017 alkoi uusi kuivuuskausi Uudessa Etelä-Walesissa ja Queenslandissa.[10]

Yhdysvaltain pahin tilastoitu kuivuuskausi "Dust Bowl" tapahtui 1930-luvulla Keskilännessä, ja se kattoi yli 60 prosenttia koko Yhdysvalloista. Kuivuuden seurauksena miljoonat ihmiset muuttivat pois alueelta.[3] Seuraava laaja kuivuuskausi Yhdysvalloissa tapahtui vuosina 1987–1989 pohjoisessa Keskilännessä.[7]

Yksi Kiinan pahimmista kuivuuskausista tapahtui Henanissa 1941–1942. Yhdessä muiden luonnonmullistusten ja sodan vaikutusten kanssa se aiheutti kolmen miljoonan kiinalaisen nälkäkuoleman.[7]

Vuosien 1970–2012 väliset kuivuudet aiheuttivat kaikkiaan lähes 680 000 kuolonuhria. Suurin osa kuolemista tapahtui Afrikassa, missä oli ankaria kuivuuskausia vuosina 1975, 1983 ja 1984.[11] Pohjois-Afrikan viimeisin kuivuuskausi vuosina 1999–2002 oli pahin yli 500 vuoteen, osoittaa Tunisiasta ja Algeriasta kerätyistä puiden vuosirengasnäytteistä tehty arvio vuodesta 1456 nykyaikaan.[12]

• Newton, David E. (toim.): Encyclopedia of Water. Westport, Connecticut: Greenwood, 2003. ISBN 1-57356-304-8.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuivuuskausi Wikimedia Commonsissa