Kuitu (yritys)

Kuitu Oy oli 1936 perustettu ja 1938–1940 sekä 1942–1944 Jääsken Järvenkylässä toiminut raiontekokuitua eli viskoosia valmistanut yritys.

Kuitu Oy
Perustettu 1936
Lakkautettu 1940
Toimitusjohtaja K. A. Wrede
Kotipaikka Jääski
Henkilöstö 500 (1939)

Kuitu Oy:n tehdas rakennettiin Vuoksen laaksoon 1937–1938 ja sen oli tarkoitus tuottaa tekosilkkiä, kalvopaperia ja tekovillaa. Näille tuotteille valittiin Suomen Kuvalehden järjestämän kilpailun jälkeen tuotenimiksi Säteri, Kelmu ja Silla. Tehdas sai tarvitsemansa energian vuonna 1937 valmistuneesta Rouhialan voimalaitoksesta ja lipeää ym. raaka-aineita lähiseudun metsäteollisuuslaitoksista.

Talvisodan aikana Kuitu Oy valmisti myös panssarimiinoja ja polttopulloja eli ”Molotovin cocktaileja”. Tehdasalue jäi Moskovan rauhassa luovutettavalle alueelle ja evakuoidut tehtaan koneet jouduttiin rauhanehtojen mukaan palauttamaan. Kuitu Oy ehti jättää konkurssihakemuksen 1940 mutta jatkosodan aikana Jääsken tehtaan tuotantoa voitiin jatkaa vuosina 1942–1944. Jatkosodan jälkeen yhtiön toiminta kuitenkin päättyi. Kuitu Oy:n entiset rakennukset ovat edelleen teollisuuskäytössä joskin niiden ulkoasu on muuttunut.

Säteri Oy
Säteri Oy
Säterin tehdas Valkeakoskella.
Säterin tehdas Valkeakoskella.
Perustettu 1941
Lakkautettu 1975 (fuusio Kemiraan)
Toimitusjohtaja K. A. Wrede
Odd Glöersen 1966–1971
Puheenjohtaja Odd Glöersen 1971–1974[1]
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Toimiala kemianteollisuus
tekstiiliteollisuus
Tuotteet muuntokuidut, pakkauskalvot, nailonlangat
Liikevaihto 183 milj. mk (1972)[2]
Henkilöstö 2 580 (1972)[2]

Kuitu Oy:n tekokuitutuotantoa ryhtyi Suomessa jatkamaan vuonna 1941 perustettu Säteri Oy, joka laajensi tuotantoa Valkeakoskella ja rakennutti myös asuntoja Kirjasniemeen ja Ulvajanniemeen. Alkuun se valmisti sillaa ja Säteri-lankaa, 1950-luvulta alkaen myös pakkauskalvoja ja kiharrettuja lankoja.[3] Säteri kasvoi, ja sillä oli 1970-luvun alkupuolella tuotantolaitokset myös Torniossa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Itävallassa. Pohjoismaiden suurimman raiontuottajan tuotannosta vajaa puolet oli tuolloin raionvillaa, loput raionsilkkiä, sellofaania ja muovipohjaisia pakkauskalvoja sekä kiharrettuja Finncrepe- ja Finnlene-lankoja.[4][5] Säteri oli 1970-luvun alussa Euroopan suurin polyamidikalvojen valmistaja[2]. 1970-luvun alkuvuosina Säterillä oli vuonna 1972 suurimmillaan 2 580 työntekijää, mutta se teki tappiota läpi 1970-luvun.[6][3]

Vuonna 1972 Herlinien omistama torniolainen Kerilon fuusioitiin Säteriin[6][2]. Säterin omistajat olivat tuolloin Kone Oy tytäryhtiöineen,[6] kunnes Säterin vuonna 1974 osti valtionyhtiö Kemira[7] ja fuusioi sen itseensä vuoden 1976 alusta[8]. Kemiran omistuksessa Säteri paitsi valmisti kreppilankaa, teki myös niitä kutovia koneita tytäryhtiössä Spinner Oy vuoteen 1975 saakka. Säteri lopetti samana vuonna sukkahousujen kreppilankaa kehränneen tehtaansa Kanadassa ja seuraavana vuonna myi Kerilon Inc. -lankatehtaansa Yhdysvalloissa niin, että ainoaksi lankatehtaaksi jäi Kerilon Torniossa.[9][9]

1990-luvun alkupuolella Kemira eriytti jälleen kuituvalmistuksensa omaksi yhtiökseen Kemira Fibres Oy. Lankatuotanto sai uuden omistajan nimellä SH-Filaments Oy. 1990-luvun loppupuolella Kemira Fibres Oy siirtyi osaksi indonesialaista yritystä PT Inti Indorayon Utama.[3]

Kuitu Finland Oy

Kemira Fibres vaihtoi pian jälleen omistajaa[3] ja otti vuonna 2007 nimekseen Kuitu Finland Oy, joka siis viittasi tuotantolaitosten Jääskessä sijainneeseen edeltäjään. Kuitu Finland Oy haettiin konkurssiin joulukuussa 2008.[10] Tehtaan toimintaa ryhtyi jatkamaan syksyllä 2010 Neo Industrialin omistama Avilon Oy. Tuotanto oli pysähdyksissä maaliskuussa 2011 raaka-aineena käytettävän liukosellun saatavuusongelmista johtuen ja käynnistyi uudelleen muutamaksi kuukaudeksi jonka jälkeen Avilon Oy lomautti henkilöstönsä[11] ja hakeutui nopeasti yrityssaneerausmenettelyyn[12]. Avilon jätti konkurssihakemuksen maaliskuun alussa 2013.[13]

Lähteet
  1. Kuolleita: Odd Glöersen. Helsingin Sanomat, 18.9.1976, s. 13. Näköislehti (maksullinen).
  2. Säterillä hyvä toimintavuosi. Helsingin Sanomat, 23.3.1973, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
  3. Hakala, Anja: Vanha Säteri Valkeakosken kotiseutuarkisto. Viitattu 15.2.2023.
  4. Säteri laajentaa raionvillalinjaansa. Helsingin Sanomat, 25.10.1973, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
  5. Säteri luopuu muovikalvosta. YPT ostaa koneet ja henkilökunnan. Helsingin Sanomat, 2.12.1972, s. 23. Näköislehti (maksullinen).
  6. Säteri Osakeyhtiö ja Kerilon yhtyvät. Kone Oy:n sisaryhtiölle osake-enemmistö. Helsingin Sanomat, 22.8.1971, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
  7. "Fuusiota Kemiraan ei tule". Säterin toiminta jatkuu normaalisti. Helsingin Sanomat, 31.10.1974, s. 30. Näköislehti (maksullinen).
  8. Säteri lomauttaa kaikki työntekijät. Helsingin Sanomat, 5.11.1975, s. 23. Näköislehti (maksullinen).
  9. Säteri myy USA:n tehtaan. Helsingin Sanomat, 28.10.1976, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
  10. Kuitu Finland haki konkurssiin taloussanomat.fi. Viitattu 14.11.2009.
  11. Avilon Oy lomauttaa henkilöstönsä qfx.quartalflife.com. Viitattu 26.02.2012.
  12. Avilon hakeutuu yrityssaneeraukseen qfx.quartalflife.com. Viitattu 26.02.2012.
  13. Lyhyet: Avilon päätyi konkurssiin. Talouselämä, 8.3.2013, s. 18.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.