Luettelo Kuitian kartanonherroista

Aiemmista sukupolvista ei ole varmuutta, joskin paraislaisen suuromistuksen perustat olivat todennäköisesti syntyneet jo edellisten sukupolvien aikana.

1) sukupolven osalta näyttää siltä että varsinaissuomalaista perintöä rakensivat 2. sukupolven avioparin vanhemmat kumpikin tahoillaan:

• Kirsti Jonnentytär, Mynämäen Lepistön omistaja, joka oli veljiensä perijätär, ja jonka isä oli Laitilan Isonkartanon omistaja herra Jonne Antinpoika, Karppi-sukua. Kirsti oli vaimona saksalaisperäisellä ritari Klaus Lydekenpojalla (kuoli noin 1437) jota kutsuttiin Djäkniksi, toimi Turun linnanpäällikkönä jne, ja kokosi varsinaissuomalaista omaisuutta, jota kulki etenkin lukuisille tyttärille perintönä ja/tai myötäjäisinä. Klaus Djäkn mainitaan mm. Vanajan Harvialan ja Nousiaisten Nyynäisten omistajana, vaikka sukujohdoista päätellen ne kuuluivat toisille perheille ennen tuota ja hänen jälkeensäkin.^lähde?

• Olavi Tavast, oli ensimmäinen meidän ajallemme nimeltä tunnettu Tavast-suvun selkeä esi-isä. Hänen sukunsa omisti laajat kantahämäläiset maat. Olavi hankki lisäksi maata Varsinais-Suomesta, muun muassa Mynämäeltä. Olavin yhdestä pojasta tuli piispa Maunu II Tavast.

2) Martta Klauntytär, Djäkn-sukua, yksi Klaus Lydekenpojan ja hänen laitilalaisen vaimonsa Kirstin tyttäristä. Martan ensimmäinen aviomies (josta Kuitian dynastia jatkui) oli valtaneuvos Jonne Olavinpoika, Tavast-sukua (Jöns Olofsson), piispan veli. Jonnen ja piispa Maunun vanhin veli Niilo Olavinpoika sai kantahämäläisen perinnön, kun taas Jonnen perintö tuli Varsinais-Suomesta. Valtaneuvos Jonne Olavinpoika nimenomaan mainitaan Kuitian omistajan nimellä.

3) Valpuri Jonnentytär, Tavast-sukua, Kuitian herratar ja piispan veljentytär. Valpurin aviomies oli Henrikki Klaunpoika, Arvasalon saaren Vanhakartanon (jälkeenpäin nimellä Sundholm) sekä Nousiaisten Nyynäisten omistaja. Herra Henrikki Klaunpojan isä oli saksalais-tanskalaisperäinen valtaneuvos Klaus Petterinpoika, Nousiaisten Nyynäisten herra, jota kutsuttiin nimellä Fleming, ja joka mm toimi Suomen laamannina ainakin 1400–1427, ja äiti oli tämän vaimo, nimeltään ehkä Cecilia.

4) valtaneuvos Jaakkima Henrikinpoika (kuoli 1496), Turun linnan vouti jne. Sundholman, Kaskisten ja Kuitian herra. Hänen vaimonsa oli Elina Berontytär, siuntiolaisen Suitian kartanon perijätär, Hämeen linnan käskynhaltijana toimineen herra Bero Raavaltinpojan, Suitian omistajan, ja hänen vaimonsa Elinan tytär ja perillinen.

5) valtaneuvos, amiraali Eerikki Jaakkimanpoika (1487–1548), Suomen merkittävin mahtimies kuningas Kustaa I:n aikana^lähde? mainitaan Kuitian ja Suitian herrana. Hänen vaimonsa oli ruotsalainen aatelisnainen rouva Hebbla Siggesdotter niin kutsuttua Rossvikin Sparre-sukua, valtaneuvos Sigge Laurentssonin (Sparre of Rossvik) ja tämän toisen vaimon niin kutsuttua Natt och Dag-sukua olleen Kerstin Månsdotterin tytär.

6) Jaakkima Eerikinpoika (1534–1563), Kuitian herra. Vaimonsa oli Agda Persdotter. Heillä oli tytär, joka meni naimisiin von Birckholtzin kanssa. Jaakkiman kartanot ja maat kuitenkin peri hänen nuorempi veljensä:

• marski, valtaneuvos Klaus Fleming, Viikin vapaaherra, eli historiasta tunnettu marski Fleming. Hän sai Siuntion Suitian kartanon isänperinnöksi, ja veljensä kuoltua myös Paraisten Kuitian. 1569 hänet korotettiin vapaaherraksi ja muodostettiin Viikin paronikunta Siuntio-Inkoo-alueelle. Hänen vaimonsa oli Ebba Stenbock (Ebba Gustafsdotter), kuningas Juhanan serkku. Ebba oli Gustaf Olofsson Stenbockin ja Brita Eriksdotter Leijonhufvudin tytär.

• • Klausin ja Ebban vanhin poika vapaaherra Kustaa Klaunpoika kuoli jo 1583 eli ennen isäänsä.

7) Vapaaherra Juhana Klaunpoika (1578–1599), Viikin paroni, mestattu

• vanhempi sisar, vapaaherratar Kaarina Klauntytär (kuoli 1649) joka meni naimisiin pikkuserkkunsa, vapaaherra Erik Claesson Bielken eli paroni Eerikki Klaunpojan (kuoli 1638) kanssa. Eerikki ja Kaarina saivat Viikin paronikunnan lääniksi. He jäivät lapsettomiksi.

• • seuraava sisar Hebbla oli kuollut jo 1639. Hänen aviomiehensä oli ritari ja valtaneuvos Peder Gustafsson Banér (1588–1644). Aviosta oli useita lapsia, joista vanhin eloon jäänyt poika oli:

8) Kustaa Petterinpoika (1618–1689), Gustaf Pedersson Banér, Kokkolan vapaaherra. Hän oli sotamarsalkka, valtaneuvos, Skoonen kenraalikuvernööri ja mukana kolmikymmenvuotisessa sodassa. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli vapaaherratar Brita Bielke ja toinen kreivitär Märta Sofia Oxenstierna (Kruunuporin kreivillistä haaraa).

9) poika ensimmäisestä aviosta: vapaaherra Niilo Kustaanpoika (1654–1684), kuoli naimattomana

• veli isän toisesta aviosta: vapaaherra Kustaa Kustaanpoika (1674–1706),luutnantti ja kaatui suuressa pohjan sodassa, naimattomana

• • Ensimmäisestä aviosta ollut vanhin sisar vapaaherratar Hebbla Banér (1644–1667) joka oli ollut naimisissa vapaaherra Gustaf Ulfsparren kanssa, oli jo kuollut ja jäilapsettomaksi, joten perintö siirtyi:

• sisar isän toisesta aviosta: vapaaherratar Ebba Margareeta Kustaantytär (1672–1736), vuodesta 1731 kreivitär Creutz. Aviomies valtaneuvos, vapaaherra Ernesti Juhana Creutz (1675–1742), josta 1731 tuli kreivi Creutz. Ebba Margareeta ja Ernesti Juhana jäivät lapsettomiksi.

Hebblan vanhimman pojan sotamarsalkka vapaaherra Kustaa Banérin aviollinen sukuhaara siis sammui kokonaan. Perillinen, polveutuen Hebblan ja Peder Banérin toisesta pojasta Claesista (1620–1675) ja tämän vaimosta Ebba Sparresta, oli:

9) vapaaherra Juhana Klaunpoika Banér (1659–1736). Ensimmäinen vaimo oli Margareta Charlotta Banér ja toinen vaimo kreivitär Ulrika Christina Vellingk

10) vapaaherra Johan Mauritz (1708–1767), jälkimmäisestä aviosta. Tämä vaimo oli vapaaherratar Hedvig Ulrika Catharina Ribbing

11) vapaaherra Johan Gabriel (1733–1811). Vaimo kreivitär Lovisa Fredrika Cronhielm-Flosta

• Tavast-sukua
• Fleming-sukua

• Svenska adelns ättartavlor, Gustaf Elgenstierna, 1925 (1998 painos)