Kuilu (vuoden 1910 elokuva)

Musiikinopettaja Magda Vang on kihloissa papin pojan Knudin kanssa, mutta karkaa sirkustaiteilija Rudolphin matkaan. Rudolph käyttää Magdaa säälimättä hyväkseen ja tämä vajoaa vähitellen yhä alemmas. Kun Knud yrittää pelastaa Magdan, miesten välille syntyy kaksinkamppailu ja Magda tappaa Rudolphin.[1][2]

Hjalmar Davidsenin Kosmorama-yhtiön tuottama Kuilu oli halvalla tehty intohimodraama, joka samana vuonna julkaistun Valkoisen orjakaupan tavoin perustui ”rohkeaan” eroottiseen teemaan[3]. Sen kohokohta on Asta Nielsenin ja Poul Reumertin esittämä provokatiivinen ”gauchotanssi”, jossa miehen ympärille kietoutuva nainen kiihoittaa ja alistaa tämän[2][4]. Tunnettujen teatterinäyttelijöiden ansiosta Kuilua voitiin silti markkinoida taide-elokuvana[5].

Kaksikelainen elokuva oli aikanaan poikkeuksellisen pitkä, mutta myös dramaattisesti hyvin rakennettu[6]. Se osoitti kokoillan elokuvan kaupalliset mahdollisuudet ja synnytti Saksasta alkunsa saaneen alueellisiin yksinoikeuksiin perustuvan levitys- ja markkinointimallin[2][7]. Tanskalaiset yhtiöt siirtyivät jo seuraavana vuonna tuottamaan pääosin useampikelaisia elokuvia[8].

Nielsenin esikoiselokuva sai valtavan yleisönsuosion ja teki hänestä yhden maailman ensimmäisistä elokuvatähdistä. Ohjaaja Urban Gad ja Nielsen siirtyivät pian Berliinin, jossa he tekivät kymmenittäin menestyselokuvia.[4] Kuilu antoi myös suunnan tanskalaiselle mykkäelokuvalle, jonka suosio perustui monimutkaisten rakkausjuonien eroottissävyiseen käsittelyyn[2].

Kuilua esitettiin helsinkiläisessä Scala-elokuvateatterissa tammi-helmikuussa 1911 poikkeuksellisesti kahden viikon ajan. ”Näytäntökauden suurinta loistonumeroa” mainostettiin ”mestarillisena kokotunnin näytelmänä” ja sen kerrottiin maksaneen yhtiölle 5 600 markkaa.[9][10] Elokuva näytettiin alkuperäisen pituisena, joten mukana oli myös monissa maissa pois leikattu ”gauchotanssi”. Kuilu oli yksi ensimmäisistä Suomessa ennakkotarkastetuista elokuvista, tosin sen tarkastus perustui ilmeisesti käsiohjelmaan, jossa tanssikohtausta ei mainittu. Lapsilta elokuva oli kuitenkin kielletty.[11]

Asta Nielsenin neljä tanskalaiselokuvaa, Kuilu, Musta uni (Den sorte Drøm, 1911), Palavat intohimot (Balletdanserinden, 1911) ja Valoa kohti (Mod lyset, 1919) on julkaistu DVD:llä vuonna 2005. Elokuvat on varustettu Ronen Thalmayn säestyksellä ja englanninkielisellä tekstityksellä.[12]

• Abel, Richard (ed.): Encyclopedia of Early Cinema. Abingdon: Routledge, 2005. ISBN 0-415-23440-9.

• Kuilu Elonetissä.
• Kuilu Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• Mykkäelokuvasivusto: Kuilu