Kudeverskoje

Järvi on 2,7 kilometriä pitkä, 0,9 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 1,669 neliökilometriä eli 167 hehtaaria. Sen itäpäässä on kilometrin pituinen ja 250 metriä leveä lahti ja vastakkaisessa länsipäässä sijaitsee pieni saari. Järven keskisyvyys on 3,1 metriä, mutta siinä on vain 4,7 metriä syvä syvänne. Järven ympäristössä sijaitsee yli kahdeksan pienempää lampea, joista osalla on ympärillään laaja suoalue. Järven eteläpuolella sijaitsee Kudeverin kylä, joka on rakennettu seudun peltoalueelle. Järven lähialueilla sijaitsevat Pavlovon, Bolotnitsan ja pienen Kudeverin kulmakunnat.[2][lower-alpha 1][1][3][4]

Järvessä elää lahna, salakka, sorva, hauki, pasuri, säyne, karppi, made, simppu, suutari, toutain, mutakala, rantanuoliainen ja törö. Joukossa on myös Rutilus-suvun kalalajeja ja järvestä saa myös rapua. Järven ranta-alueet ovat moninaiset. Asutuksen lähettyvillä rantaan ulottuu puutarhoja, niittyjä ja peltoja. Etenkin järven länsipuolella on suoalueita. Rannat ovat hiekkarantoja, jotka ovat paikoitellen kivikkoisia ja savisiakin. Järvellä on hiekkapohja, joka on paikoin peittynyt mutaan.[2]

Kudeverskoje sijaitsee Aloljan latvaosissa. Alolja on Velikajan sivujoki ja kuuluu Velikajan valuma-alueeseen, joka on Narvanjoen vesistöalueen eteläisin osa. Velikaja laskee Peipsijärveen, mistä Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Itämerellä Suomenlahteen. Järven valuma-alueen koko on lähteestä riippuen 71,6 [3] tai 81,2 [2] neliökilometriä. Joki saa alkunsa Arnosta ja kuljettuaan muutaman pienen järven kautta se saapuu Kudeverskojen luoteispäähän. Kudeverskojeen laskee kolme muutakin pientä ojaa järven lähialueilta. Alolja on järven läpivirtausjärvi ja se jatkaakin järveltä ensin lounaaseen ja sitten länteen, mutta kääntyy erään suvantojärven kautta kaakkoon kohti Bardovoa.[lower-alpha 1][1][3][4]

Kudever-nimellä on mahdollisesti suomalaisugrilainen alkuperä. Muoto ”kudever” tarkoittaa yhden tulkinnan mukaan kuusenkuorta (”kuuživera”) ja toisen tulkinnan mukaan ”kude” tarkoittaa kutua. Nimen loppuosa ”sver” (ven. свер) palautuisi sanaan järvi. Mahdolliset alkuperäiset nimet olisivat näiden tulkintojen mukaan kuusijärvi tai kutujärvi. Varhaiskeskiajalla ensimmäisen vuosituhannen puolivälissä alueella eli tsuudeja, jotka kävivät kauppaa parkituilla kotieläinten ja villieläinten nahoilla.[lower-alpha 4]