Kuopion Palloseura

Kuopiossa paikallisista urheiluseuroista mm. Kuopion Reipas otti jalkapalloilun ohjelmaansa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.[5] Kun ristiveto eri urheilulajien välillä Reippaassa voimistui niin, että seuran jalkapalloilijat eivät nähneet enää mahdollisuuksia kehittää lajiaan seuran alaosastona, he irrottautuivat Reippaasta perustaakseen oman seuran. Synnytettiin Kuopion Palloseura, jonka perustava kokous pidettiin Seurahuoneella 16. maaliskuuta 1923.[6]

Toiminta käynnistettiin heti perustamisen jälkeen keväällä. Virallinen kilpailutoiminta alkoi osallistumisella SM-kilpailuun.[7] 1920-luvulla SM-kilpailut pelattiin cup-muotoisesti. KuPS saavutti kilpailun parhaan sijoituksensa heti ensimmäisellä kerralla 1923 päästessään välierään. Osallistuminen SM:n tavoitteluun on jatkunut yhtäjaksoisesti vuotta 1925 ja paria 1940-luvun sota-ajan kautta lukuun ottamatta.[8]

KuPS:n nousijajoukkue vuonna 1947.[9])

Vuonna 1930 Suomen jalkapalloilussa siirryttiin sarjamuotoiseen pelaamistapaan.[10] Kuopion Palloseura voitti 1930 piirin mestaruuden ja selviytyi Palloliiton B-sarjaan.[10] Kuopion Palloseura ylsi heti ensi yrityksellä B-sarjan välieriin, jonka voittajat nousivat valtakunnan ylimpään sarjaan, mutta KuPS hävisi Viipurin Susille.[11]

Kuopion Palloseuran alkuperäisenä peliasuna oli mustavihreäpystyraitaiset paidat ja valkoiset housut. Kun tarvittiin uusia asusteita, ei ollut löytynyt paitaa, jossa vihreä väri olisi pysynyt kunnollisesti. Mietittiin eri värivaihtoehtoja, ja päädyttiin Savon väreihin, keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin sukkiin. Uudet asusteet otettiin käyttöön keväällä 1935.[12]

Kaudella 1946–1947 Suomensarjan neljä parasta pääsivät karsimaan kahdesta pääsarjan paikasta. KuPS pelasi nousun kannalta ratkaisevan ottelun Helsingissä 15. kesäkuuta 1947, ja tasapeli Kallion Palloseuran kanssa tarkoitti nousua Mestaruussarjaan.[9] [8] Paikan tavoittelu oli alkanut Savon piirinsarjapelillä kesällä 1930, eli pääsarjaan nousu kesti KuPS:lta hieman yli 17 vuotta. Oheisessa kuvassa on esitetty ottelussa pelanneet KuPSin pelaajat.

KuPS aloitti Mestaruussarjassa elokuussa 1947 häviämällä HIFK:lle Kuopiossa.[8] KuPS putosi heti ensimmäisenä kautenaan mestaruussarjasta, mutta nousi takaisin saman kalenterivuoden aikana. Sitten seurasi yli 43-vuotinen pääsarjavisiitti (eli 44 peräkkäistä kautta), joka alkoi toukokuussa 1949 HJK-häviöllä Kuopiossa ja päättyi Väinölänniemellä syksyllä 1992 Mikkelin Palloilijoille häviöön.[8]

Vuonna 1950 KuPS taisteli ensimmäisestä mestaruudestaan, mutta jäi lopulta hopealle.[13] Kuopion Palloseuran ensimmäinen mestaruus tuli vuonna 1956. Mestaruus ratkesi Helsingin Olympiastadionilla jo ennen viimeisiä kierroksia KuPS:n lyödessä HPS:n.[14] KuPS voitti toisen mestaruutensa kaksi vuotta myöhemmin. Viimeisellä kierroksella Väinölänniemellä kohtasivat KuPS ja HPS. KuPS:n voitolla molemmat päätyivät tasapisteisiin. Tarvittiin uusintaottelu mestaruudesta ja se pelattiin Olympiastadionilla, missä KuPS voitti jatkoajalla. Ottelun katsojamäärä oli silloinen Suomen sarjapelien ennätys, yli 8000.[15]

KuPS oli 1950-luvulla huonoimmillaan sarjassa viidentenä (mitaleita tuli em. kahden kullan ja hopean lisäksi hopeaa 1954 ja pronssia 1953). 1960-luvulle tultaessa peliesitykset kuitenkin huononivat. KuPS saavutti SM-hopeat vuosina 1964, 1967 ja 1969.[16] Vuonna 1966 joukkueen valmentajana aloitti Gunnar Boman, kun Aaro Heikkinen oli siirtynyt edelliskauden jälkeen vastaamaan koko seuran valmennusjohtamisesta. Ensimmäinen Kuopiossa varmistunut mestaruus tuli Väinölänniemellä Turun Palloseuran hävitessä KuPS:lle.[17]

Syksyllä 1967 KuPS pelasi ensimmäiset Euroopan cup-ottelunsa. KuPS olisi päässyt jo vuonna 1959 mukaan kilpailuun, mutta seuran talous ei ollut antanut tuolloin siihen mahdollisuutta. Nyt oli vastassa ranskalainen huippuseura St. Etienne. Ensimmäinen osaottelu pelattiin Ranskassa, toinen Kuopiossa. KuPS hävisi molemmat ottelut.[18] 1968 Kuopioon tuli ensimmäinen Suomen cupin voitto KuPS:n lyödessä Olympiastadionilla KTP:n.[19] 1969 paikallisvastustaja Elo pelasi ensimmäistä kertaa pääsarjassa, ja seurojen ensimmäisessä pääsarjakohtaamisessa keväällä tehtiin KuPS:n silloinen yleisöennätys 6787. KuPS tuli sarjassa viidennen kerran hopealle. [20]

1970-luvun alkuun osui lievä aallonpohja. Kaudelle 1972 valmentajaksi tuli Martti Räsänen. Hänen valmentama ensimmäinen KuPS-mestaruus varmistui kauden 1974 viimeisellä kierroksella KuPS:n voittaessa olympiastadionilla HJK:n. 1975 oli vuorossa hopeaa. Räsäsen toinen (KuPS:lle jo viides) mestaruus tuli 1976 myös HJK-ottelussa, nyt Väinölänniemellä, jossa joukkueet pelasivat 26. syyskuuta 0–0-tasapelin[21]. 1976 mestarijoukkueesta KuPS menetti kilpailijoilleen kuusi miestä. Menetyksistä huolimatta kausilta 1977 ja 1979 tuli hopeamitalit. [22]

KuPS oli noussut 1970-luvulla suomalaisittain suurseuraksi: oleelliset tekijät oli seurassa toteutettu esimerkillisesti, markkinointi, pelaajien työasiat ja seuran johdon vaastuun jaot olivat hallinnassa. Talouskin oli kunnossa, sillä lipputulot elättivät seuraa pitkälle. Lisämausteena oli ankara lajin sisäinen paikallinen kilpailu KPT:n kanssa, eikä kilpailevia lajeja ollut käytännössä lainkaan.[23]

1980-luvulla alkoivat KuPS:n vaikeat vuodet. KPT lähti haastamaan 1970-luvun lopussa KuPS:aa, ja myös Elo nosti päätään alemmista sarjoista kaupungin suurseurojen kilpailijaksi. Myös jääkiekkoväki alkoi rakentaa pohjaa KalPa:n nousulle liigaan. Jalkapallo muuttui amatöörien harrastuksesta ammattimaiseksi kilpaurheiluksi. KPT:n täysimittainen hyökkäys kotimaiselle jalkapallohuipulle pääsemiseksi päättyi yhtälön taloudelliseen mahdottomuuteen muutamassa vuodessa, ja Elonkin nousun takaa löytyi kestämättömät perusteet, mikä johti seura toiminnan loppumiseen.[24] 1980-luku päättyi KuPS:lta lopulta komeasti Suomen cupin voittoon Hakasta Olympiastadionilla.[25]

KuPS:n Jani Hartikainen (vas.) ja FC Hakan Mikko Innanen Valkeakoskella 28. huhtikuuta 2005.

Ilja Venäläinen perässään Klubi-04:n Sakari Mattila Helsingissä 13. toukokuuta 2007.

Kaudelle 1990 KuPS:n valmentajaksi palasi vanha tuttu Martti Räsänen. Sarjan nimi oli uusi, Futisliiga, joka nykyisin kulkee Veikkausliigan nimellä.[25] Räsäsen aikakausi KuPS:n valmentajana päättyi kesällä 1992, kun KuPS oli juuttunut hännille, ja syyskauden viimeisiin otteluihin valmennus siirrettiin muiden vastuulle. MP lähetti kauden viimeisessä ottelussa KuPS:n 44 peräkkäisen pääsarjakauden jälkeen I divisioonaan. Ratkaisumaalin laukoi vapaapotkusta oma kasvatti Juha Karvinen. Maali hiljensi lumen peittämän Väinölänniemen.[26] Paluu Liigaan onnistui heti, mutta vain yhdeksi kaudeksi.[27]

KuPS:n realismia oli nyt yrittää selvitä hengissä talousongelmista. Onnistunut puheenjohtajan vaihdos piristi seuraa. Eija Vähälä loi seuraan uutta henkeä: ”Taistellaan, eikä anneta KuPS:n loppua”. Kausi 1997 päättyi putoamiseen Kakkoseen. Tuolloin hämmästeltiin sitä, miten KuPS ei pärjännyt karsintasarjan otteluistaan Nokian Pyryä ja kemiläistä lähiöjoukkuetta Visan Palloa vastaan kunnialla, ja karsintasarjan kaksi tasapeliä tarkoitti, että KuPS jatkoi Kakkosessa, tasolla, joka vastasi aikoinaan Maakuntasarjaa. [28]

Nousu Ykköseen onnistui heti. Kakkosessa pelaaminen hankaloitti kuitenkin velkataakan hoitamista, ja syksyllä 1998 alkoi häämöttää konkurssi. Pelastusoperaatiota varten oli muodostettu KuPS Oy, joka tuli ja pelasti KuPS ry:n vain parin viikon päässä häämöttävältä konkurssilta. Oy hoiti ry:n velat verottajalle, ja näin oltiin valmiit aloittamaan uusi nousu takaisin kotimaan huipulle. [29]

Uuden vuosituhannen ensimmäiseen kauteen lähdettiin uudella ja päätoimisella valmentajalla, Esa Pekosella, joka nosti KuPS:n Veikkausliigaan kaudeksi 2001. Ensimmäinen liigakausi toi kahdeksannen sijan, mutta Pekonen ei saanut enää jatkaa, KuPS säilyi sarjassa kaksi seuraavaa kautta, mutta 2003 päätteeksi KuPS putosi.[30] Kauden 2003 surkea loppu sai Oy:n johtoon uutta puhtia, suuntaa piti muuttaa. Toiminnalle haettiin uskottavuutta palkkaamalla hyvätasoinen päävalmentaja. Juha Malinen onnistui nostamaan KuPS:n heti takaisin Veikkausliigaan.[31]

Kausi 2006 alkoi lupaavasti Finnair Stadiumilla pelatussa Liigacupin loppuottelussa, jossa KuPS voitti FC KooTeePeen päättäen samalla seuran saavutusten 17-vuotisen kuivan kauden.[32] Kausi päättyi lopulta tipahtamiseen Ykköseen. [33]

Syksyllä 2006 KuPS Oy:n hallituksen jäsen Ari Lahti omisti seurasta neljänneksen, ja totesi ettei homma toimi. ”KuPS oli taas pudonnut Liigasta, ja kaikki rahat olivat menneet, ei ollut enää ketään, joka panisi seuraan lisää rahaa”, Lahti muistelee. Hän teki omat selvityksensä seuran taloudellisesta tilanteesta ja pohti, pitäisikö se vielä kerran pelastaa. Marraskuun lopussa lehdet kertoivat, että KuPS on menossa konkurssiin. Joulukuun 1. päivänä KuPS ja Lahti järjestivät lehdistötilaisuuden. Seuraavan päivän lehdet kertoivat, että ”savolaislähtöinen investointipankkiiri Ari Lahti pelastaa KuPS Oy:n konkurssilta”. Apu tuli viime hetkellä.[34]

Kauden 2007 Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä RoPS johti sarjaa kahdella pisteellä. Kierroksella FC Hämeenlinna voitti RoPS:n ja KuPS voitti JJK:n. KuPS olisi voittanut Ykkösen myös RoPS:n pelatessa tasapelin, koska KuPS:lla oli selkeästi parempi maaliero. Kuopiolaisten sankari oli kolme maalia päätöskierroksella tehnyt Ilja Venäläinen, jonka ansiosta KuPS palasi Veikkausliigaan kaudeksi 2008.[35].

2008 alkaen KuPS on pelannut Suomen ylimmällä sarjatasolla. 2010 KuPS saavutti pitkästä aikaa hopeisen mitalin. Se on myös esiintynyt kolme kertaa häviävänä osapuolena Suomen cupin finaalissa (2011–2013).[36] Kaudella 2017 KuPS saavutti Veikkausliigassa hopeaa.[37]

Vuodesta 2001 lähtien KuPS:n kannattajat ovat valinneet kauden Banzai-pelaajan. Palkinto annetaan pelaajalle (tai useammalle), joka on kannattajien mielestä vuoden paras pelaaja.[53]

Kauden Banzai-pelaaja:

Kauden nuori pelaaja:

• 2015: Urho Nissilä

Listan henkilöt ovat olleet tekemisissä jollakin tavalla seuran kanssa ja tuoneet KuPSia esille julkisuudessa.

• Reijo Heiskanen – KuPS:n edustusjoukkueen pelaaja SM-sarjassa 1982[54], OP-Pohjola -ryhmän pääekonomisti, 50 v 29.1.2013[55]
• Mikko Helander, Keskon pääjohtaja 2015–. Voitti KuPS:ssa nappuloiden SM-hopeaa (1971) ja D-junioreiden SM:n (1972, ikäluokka 1960, pelikavereina mm. Jukka Sarnola, Petteri Kupiainen, Jarmo Karhunen ja Kari Ukkonen (1961) [56]). Kertoo seuraavansa nykyisinkin tarkasti KuPS:n edesottamuksia, KuPS ja jalkapallo ovat edelleenkin sydäntä lähellä ja pelaa yhä jalkapalloa aina kun se on mahdollista, asuu Hyvinkäällä.[57]
• Yrjö ”Josa” Jäntti – ex-KPT-juniori, oli mukana pelastamassa KuPSia 1990-luvulla[58], ollut KuPS ry:n vpj[59]
• Osmo P. Karttunen – SPL:n puheenjohtaja 1963–1973, ollut KuPS:n jäsen[41]
• Pekka Kejonen – Kuopiossa vaikuttanut runoilija, Banzai-termin ”isä”[60]
• Lasse Lehtinen – ex-KPT-juniori[61], ex-Elon vpj[62], vannoutunut KuPS-mies seurakaulaliina kaulassa Eurooppaliigan ottelussa 2.8.2012[63]
• Paavo Lipponen – valtiomies, käy usein KuPS:n peleissä, Banzai-kannattajien kunniajäsen nro 1[60]
• Jukka Pakkanen – kirjailija, sympatiseeraa KuPS:aa erittäin suuresti johtuen seuran kulttuurisuudesta, ei siksi, että vaimonsa on kuopiolaistaustainen[64]
• Spede Pasanen – viihdetaiteilija, KuPSin ex-jääkiekkoilija[65], KuPSin jäsen 1946 saakka[66]
• Wille Riekkinen – kuopiolainen kirkonmies, jonka piispa-aikana toinen istuimensa sijaitsi Keskuskentän lehtereillä[67]
• Jukka Turunen – KPT:n kasvatti, KuPS:n ex-pääsarjapelaaja (1986–1991, 1994) ja markkinointipäällikkö (1989–1991), pitää nykyään itseään kupsilaisena, 50 v 29.1.2014[68]
• Jukka Virtanen – kirjoittaja, savolaisen jalkapalloilun ihailija, Banzai-laulun sanoittaja, Banzai-kannattajien kunniajäsen nro 2.[69]

Hallitus:[70]

• Markku Raatikainen, puheenjohtaja
• Matti Reinikainen
• Kimmo Rossi

Toimitusjohtaja:

• Jarmo Heiskanen

Muut toimijat:

• Kuopion Palloseura ry vuokraa liigapaikkaa edelleen KuPS Oy:lle.
• Juniori-KuPS ry hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita.
• Pohjois-Savon jalkapallosäätiö ry omistaa keskuskentän jalkapallostadionia hallinnoivan kiinteistöosakeyhtiön.

Lähde: Finder[71]

Ry:n puheenjohtajat

Oy:n hallituksen puheenjohtajat

• 1998 – Manu Vesalo

Lähde [72]

Päivitetty 1. toukokuuta 2021.[73]

Nro Paikka Pelaaja 1 M Otso Virtanen 2 P Ricardo Paulo 3 P Diogo Tomas 6 P Saku Savolainen 25 K Antwi Clinton 21 M Kreidl Johannes 10 H Ikaunieks Janis 11 K Jānis Ikaunieks 12 M Sami Rissanen 15 P Uzochokwu Henry 14 K Anton Popovitš 8 K Dahlström Sebastian 16 K Tommi Jyry 17 K Iiro Järvinen 18 P Juho Pirttijoki 19 K Nana Boateng

Nro Paikka Pelaaja 20 K Arttu Heinonen 21 M Johannes Kreidl 22 P Henri Toivomäki 23 P Daniel Carrillo 24 P Taneli Heiskanen 25 K Urho Nissilä 26 K Axel Vidjeskog 29 H Santeri Haarala 30 P Joel Vartiainen 32 H Eetu Rissanen 33 P Taneli Hämäläinen 34 K Viljami Aittokoski 35 H Albert Vauhkonen 36 P Elias Salminen P Henry Uzochukwu H Lucas Rangel

[73]

• Päävalmentaja: Jani Honkavaara
• Valmentaja: Mika Lähderinne
• Maalivahtivalmentaja: Jori Särkkä
• Fysioterapeutti: Joonas Ojantie
• Fysioterapeutti: Jari Puustinen
• Huoltopäällikkö: Sami Miettinen
• Lääkäri: Henri Miettinen
• Lääkäri: Janne Pesonen
• Analyytikko: Viki Savonen

Pääartikkeli: Luettelo Kuopion Palloseurassa pelanneista jalkapalloilijoista

KuPS:ssa pelanneista kuuluisimpiin, voidaan esittää lukeutuneen mm. ensimmäisenä suomalaisena ulkomailla ammattilaisena pelannut Aulis Rytkönen,[74] 10-vuotiaana KuPS-junioreissa ja edustusjoukkueen maskottina aloittanut tuleva pääsarjan maalikuningas Markku Hyvärinen[75], Linnanpellon Susien kaupunginosajoukkueessa uransa aloittanut Kari Ukkonen, joka päätyi edustukseen ja edelleen 1982 syksyllä ammattilaiseksi Keski-Eurooppaan 16 kaudeksi ja 59 A-maaottelun pelaajaksi,[75] 66 A-maaottelua pelannut Hannu Turunen,[76] KuPS:n kaikkien aikojen maalintekijätilastoa (pääsarjamaalit) johtava Olavi Rissanen,[77] ja eniten pääsarjaotteluita KuPS:n paidassa pelannut Tuomo Hyvärinen.[78]

Vain Aulis Rytkönen on valittu Vuoden jalkapalloilijaksi edustaessaan KuPSia. Tämän arvostetun palkinnon Rytkönen voitti peräti kolme kertaa vuosina 1949, 1950 ja 1952. KuPSia uransa aikana edustaneista pelaajista tämän palkinnon ovat myös voittaneet: Matti Hiltunen (1954), Jouko Suomalainen (1973) ja Aki Heiskanen (1976) edustaessaan Kuopion Pallotovereita, maalivahti Göran Enckelman (1975, TPS) sekä Kari Ukkonen (1983) edustaessaan belgialaista Cercle Bruggeä. [79]

Ranskalainen keskustuki Richard Boucher on tiettävästi ensimmäinen ulkomaalaispelaaja, joka on pelannut jalkapallo-ottelun KuPS:n keltapaidassa. Toulousea edustanut Aulis Rytkönen houkutteli joukkuetoverinsa ja hyvän ystävänsä Kuopioon pelaamaan kesällä 1958 yhden ystävyysottelun kanssaan neuvostoliittolaisjoukkue Krylja Sovetovia vastaan. Ottelu pelattiin kesäkuussa Väinölänniemellä yli 5000 katsojan edessä ja vieraat voittivat 3 - 5. Boucher ei pelannut sarjaotteluita,[80] joten saksalaisesta Dieter Wendlingistä tuli 1980 KuPS:n historian ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus, joka pelasi pääsarjaottelussa.[81]

KuPSin tunnetuimmiksi ulkomaalaispelaajiksi voitaneen lukea seurassa 1990-luvun alussa pelanneet Valeri Brošin, Mart Poom ja Marcus Gayle. Brošin (1992 KuPS:ssa) edusti Neuvostoliittoa jalkapallon vuoden 1990 MM-kisoissa Italiassa.[82] Viron maajoukkuevahti Mart Poom (1992) tuli myöhemmin tunnetuksi pitkästä Valioliiga-urastaan (mm. Derby ja Sunderland[83]). Marcus Gayle (lainassa kesän 1990 Brentfordista) viihtyi myöhemmin Valioliiga-joukkue Wimbledonin kärjessä seitsemän kauden ajan ja pelasi Jamaikan maajoukkueessa vuoden 1998 MM-kisoissa Ranskassa[84]. Kausina 1983-84 KuPSissa pelasivat puolalaiset olympiamitalistit^lähde? Jerzy Kraska[85] ja Wojciech Rudy[86]. Kaudella 2001 seurassa pelannut Angelo Cijntje[87] teki KuPS:sta lähdettyään pitkän uran Hollannin sarjoissa ja pelasi myöhemmin myös Alankomaiden Antillien maajoukkueessa. Kannattajat valitsivat hänet kaikkien aikojen ensimmäiseksi Banzai-pelaajaksi.

Kausina 2009-2011 KuPS:ssa pelannutta nigerialaista Dickson Nwakaemea jotkut pitävät yhtenä seuran parhaista ulkomaalaispelaajista^lähde?.

KuPS:n historia tuntee kaksi suurta valmentajadynastiaa. Ensimmäinen oli sotien jälkeinen Aaro Heikkisen valtakausi, jolloin KuPS voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Heikkinen valmensi KuPSia kahteen otteeseen, yhteensä kahdeksanatoista kautena. Toinen suuri valmentajalegenda on Martti Räsänen. Hänen kahdeksan vuotta kestänyt valtakautensa oli loistokas. KuPS:n sijoitusten ollessa SM-sarjassa neljäs, neljäs, ensimmäinen, toinen, ensimmäinen, toinen, seitsemäs ja toinen. Lisäksi 1978 Räsänen johdatti KuPS:n ensimmäistä kertaa jatkoon Euroopassa, kun KuPS päihitti tanskalaisen B1903-joukkueen UEFA-cupissa. Räsänen palasi uudestaan KuPS:n valmentamistehtäviin 1990-luvun alussa kolmeksi kaudeksi.

Jos luetteloissa on esitetty valmentajapari, niin ei ole tiedossa, kumpi vai molemmatko toimivat päävalmentajina.

Valmentajatilaston lähteet (ellei toisin mainittu):

1945–1989 KuPS-historia 2004[92]

1986, 1988, 1993, 1995–2000, 2004, 2007 Kups.fi[93]

Veikkausliigat 1990–92, 1994, 2001–03, 2005–06, 2008–12) tietojen lähde on Veikkausliigan valmentajajatilastot[94]

Pääartikkeli: Kuopion Palloseura (naiset)

Kuopion Palloseura sai kaudeksi 2019 naisten joukkueen, kun Pallokissojen joukkueen toiminta siirtyi sen alaisuuteen.[95] Pallokissat putosi Naisten Liigasta kauden 2018 päätteeksi, joten KuPSin piti pelata kausi 2019 alun perin Naisten Ykkösessä.[96] KuPS sai kuitenkin pääsarjapaikan jälkikäteen täydennysmenettelyn kautta, kun hallitseva mestari PK-35 Vantaa jäi ilman Naisten Liigan lisenssiä.[97][98]

Kuopiolaisen jalkapalloilun nuorisotyöstä on kerrottu yleisemmin artikkelissa Kuopion jalkapallo. Tässä yhteydessä esitettyjen tietojen lähteenä on käytetty mm. KuPS:n 60-v historiakirjaa (Tuunanen), Kopari-historiakirjaa (Tuovinen), SPL:n vuosikertomuksia 1942 – 1970[99] ja Jalkapallokirjoja 1972 - 2013[100].

Jo KuPSin perustavassa kokouksessa (1923) seuraan oli valittu poikajaosto, mutta nuorten pelaajien kasvatustyö pääsi käyntiin vasta 1928. Alussa työstä puuttui suunnitelmallisuus, koska toimintamuotoja piti ensin hakea. 1930-luvun alussa koulutukseen otettiin mukaan tekniikkaharjoitukset ja peliteorian opetus. Myös oikean käyttäytymisen merkitystä kentällä ja sen ulkopuolella korostettiin. Kilpailija-Koparit käynnisti poikatoiminnan jo ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotenaan eli keväällä 1932. KuPS:aan verrattuna Koparit tekivät juniorityötä paljon määrätietoisemmin, esim. heillä oli alusta alkaen omat kaupunginosajoukkueet, joiden nimet otettiin eläinkunnasta (Haukat, Ilves, Kotkat, Sudet).

Valtakunnalliset nuorten jalkapallosarjat alkoivat Suomessa varsin myöhään. SM-kilpailu A-nuorille (18 v) järjestettiin ensimmäisen kerran 1942, B-, C- ja D-nuorten (16, 14 ja 12 v) SM-kilpailut alkoivat 1971. Nappulat (nykyiset E-nuoret) alkoivat pelata Suomen mestaruudesta jo 1964. Savon piirissä A-junioreiden piirin mestaruuksien ratkonta alkoi vuonna 1943 (B- ja C-juniorit 1945, D 1951, E 1974 ja F 1976). Ensimmäinen varsinainen A-juniorijoukkue muodostettiin KuPS:aan keväällä 1945[101] (Aulis Rytkösen ensimmäinen pelivuosi KuPS:ssa). KuPS voitti ensimmäiset piirin mestaruutensa A- ja C- junioreissa 1945, B:ssä seuraavana kesänä, D:ssä 1951, E:ssä 1974 ja F:ssä 1976. KPT saavutti Kuopion ensimmäisenä seurana jalkapalloilussa Suomen mestaruuden voittamalla nuorten SM:n 1945; Aulis Rytkönen ja KuPS-A hävisivät KPT:lle heti piirin karsinnassa. Nuorten SM ratkaistiin vuoteen 1953 asti siten, että SPL:n seurat pelasivat omasta mestaruudestaan, ja SM ratkaistiin ns. Liitto-ottelussa TUL:n vastaavaa mestaria vastaan. KPT voitti A-nuorissa toisenkin SM:n (1950).

Kun Nuorten SM-kilpailu muuttui 1954 kaikille avoimeksi (TUL-seurat tulivat mukaan SPL:oon), ensimmäinen mestari oli KuPS ( jo edellisenä vuonna 1953 KuPS oli ollut lähellä, kun oli hävinnyt välierässä SPL:n tulevalle mestarille). A-nuorissa KuPS on saavuttanut 1954 - 2013 SM-mitaleita yhteensä 34 kpl (kulta 12, hopea 9 ja pronssi 13).

B-nuorten SM-kilpailussa KuPS oli kolme ensimmäistä kertaa paras (1971 - 73). Tällä hetkellä (2013 kilpailu mukaan lukien) mitalilista on 8 - 5 - 7 (viimeisin SM-kulta on vuodelta 2013^lähde?).

C-nuorissa KuPSin ainoa Suomen mestaruus tuli vuonna 1977. D-nuorissa Suomen mestaruuksia ehti kertyä 3 kpl (1972, 1977 ja 1983). 1994 KuPS voitti toisen D-junioreille järjestetyistä ”SM-turnauksista” - nimeksi oli tullut Aulis Rytkönen –turnaus - toisen voitti HJK. Suomen Nappulaliigaliitto aloitti SM-turnaukset 1964 (ikäraja 11 v). KuPS on voittanut nappula-mestaruuden kolme kertaa (1964 - 66 eli kaikki kolme peräkkäin heti alussa). Suomalaisen jalkapalloilun nuorempien kilpailutoiminnassa Suomen mestaruuksien tavoittelu vaihtui ”Kaikki pelaamiseen” nappuloissa alkaen 1994 ja D-junioreissa alkaen 1999.

• Suomen mestaruus: 6 (1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019)
• SM-hopea: 12 (1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017, 2021, 2022)
• SM-pronssi: 3 (1953, 2018, 2020)

• Suomen Cup: 4 (1968, 1989, 2021, 2022)
• Suomen Cup, hopea: 3 (2011, 2012, 2013)

• Liigacup: 1 (2006)

KuPSin saldo Eurocup-otteluista on (Eurokaudet 1957/58 - 2012/13) 6 voittoa, 5 tasapeliä, sekä 15 häviötä.

Kuopion Palloseuran suurin meriitti Euroopan kentillä on nykyisen tanskalaisjätti FC Kööpenhaminan edeltäjän B1903 Kööpenhaminan pudottaminen UEFA Cupista vuonna 1978. Muita mainittavia saavutuksia ovat vierastasapeli portugalilaista Académicaa vastaan, kotivoitto ruotsalaisesta Allsvenskan seura Östersistä, kotitasapeli neuvostoliittolaista suurseura Kiovan Dynamoa vastaan, kotivoitto romanialaisesta Gaz Metanista, kotivoitto turkkilaisesta Bursasporista, sekä israelilaisen Maccabi Netanyan pudottaminen Eurooppaliigasta. Netanyasta KuPS otti lisäksi ainoan vierasvoittonsa Eurocupeissa.