Ksii Boötis

Ksii Boötis (ξ Boötis/ξ Boo) on kaksoistähti 22,1 valovuoden päässä Maasta. Siinä on keltainen ja oranssi pääsarjan tähti. ξ Boötis A on BY Draconis -muuttuja, jonka näennäinen kirkkaus vaihtelee 4,52 - +4,67 jaksolla hieman yli 10 päivää. Tähden kromosfääri on hyvin aktiivinen. Tähdellä on ehkä Kuiperin vyöhykettä vastaava pölykiekko.

Ksii Boötis A/B
Bayerin designaatio Ksii Boötis/Chi Boo/Xi Boo/ξ Boötis/ξ Boo
Flamsteedin designaatio 37 Boötis, 37 Boo
HR-designaatio HR 5544
HD-designaatio HD 131156
Muut designaatiot Gl 566, BD +19°2870, GCTP 3360.00, SAO 101250, Struve 1888, ADS 9413, GC 19991, CCDM 14513+1906 ja HIP 72659
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus 4.70/6.97 mv
Absoluuttinen kirkkaus 5.54/7.81 Mv
Valovoima 0.49/0.061 aurinkoa
Spektriluokka G8 Ve/K4-5 Ve
Väri-indeksi B-V 0.73/1.15 U-B 0.24/1.15
Lämpötila 5128K/3410 K
Massa 0.9/0.7 M
Säde 0.89/0.71 R
Pyörimisnopeus A:6,198[1]
Metallipitoisuus 55–155/? %
Ikä < 109, 60 miljoonaa?
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Boötes
Rektaskensio (J2000) 14h 51m 23.4s
Deklinaatio (J2000) +19° 06′ 02″
Etäisyys 22.1 ± 0.1 vv.(6.78 ± 0.03 pc)
Parallaksi 147.570.72 mas
Säteisnopeus +1.0 km/s
Ominaisliike 152.81–71.28 mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 71° S välillä.

ξ Boötis B:llä arvellaan olevan nopeusmuutosten taustalla 9 Jupiterin massainen kaasujättiläisplaneetta, mutta varmaa tämä ei ole. Kaksoistähden radan isoakselin puolikas 4,904 kaarisekuntia eli 33,6 AU. Soikeus on 0,502. Tähtien väli vaihtelee silloin 16,5–50,7 AU.

Kiertoaika 151,5 vuotta.

Lähteet

  1. Magnetic field of the Sun as a star and two solar-like stars ξ Boo A and 61 Cyg A. http://journals.cambridge.org/download.php?file=%2FIAU%2FIAU2004_IAUS223%2FS1743921304007343a.pdf&code=b443f7e12d2c627b90aecae20ceafeb1


This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.