Kserkseen kanava

Kserkseen kanava (m.kreik. Διῶρυξ τοῦ Ξέρξους, Diōryks tū Kserksūs) oli antiikin aikainen kanava, joka kulki Akten niemen eli nykyisen Chalkidikín niemimaan Áthoksen niemen poikki Kreikassa. Sen rakennutti Persian kuningas Kserkses osana persialaissotien vuoden 480 eaa. hyökkäyksen valmisteluja.[1][2]

Kserkseen kanava
Διῶρυξ τοῦ Ξέρξους
Kserkseen kanavan paikka nykyisin.
Kserkseen kanavan paikka nykyisin.
Sijainti Aristotélis, Chalkidikí, Keski-Makedonia, Kreikka
Koordinaatit 40°22′24″N, 23°55′28″E
Rakennustyyppi kanava
Valmistumisvuosi n. 482–480 eaa.
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historia

Kserkseen kanava kaivettiin Persian kuningas Kserkseen käskystä ennen hänen persialaissotiin kuulunutta hyökkäystään Kreikkaan vuonna 480 eaa. Kanava kaivettiin siksi, ettei rannikkoa pitkin kohti Kreikkaa edenneen Persian laivaston tarvinnut kiertää merenkululle tuuliolosuhteidensa vuoksi vaarallista Akten niemen kärkeä eli Athos-vuorta. Kserkses halusi varoa tätä, sillä Mardonioksen johtama laivasto oli 12 vuotta aiemmassa hyökkäyksessä tuhoutunut niemeä kierrettäessä. Persialaiset olivat tuolloin menettäneet 300 laivaa ja 20 000 miestä. Kanava oli näin kriittinen uuden hyökkäyksen onnistumiselle mahdollistamalla niemen poikki oikaisun.[1]

Kanavan rakentamisesta kertoo Herodotos Historiateoksensa seitsemännessä kirjassa. Hänen mukaansa se kaivettiin noin kolmen vuoden aikana ennen hyökkäystä, toisin sanoen noin vuosina 482–480 eaa.[3] Hän kertoo:

Kserkseen kanava merkittynä vanhaan, antiikin aikaa kuvaavaan karttaan vuodelta 1923.
Kserkseen kanava digitaalisesti uudelleenluotuna Áthoksen niemen ilmakuvaan.

»22. Ja aluksi, koska ensimmäisten Athos-niemen ympäri purjehtineitten oli käynyt onnettomasti, tehtiin noin kolmen vuoden aikana pääsyvalmistuksia varsinkin Athos-niemen varalle. [Khersonesoksen Elaiuksesta] käsin läksi sotajoukosta kaikenlaatuista väkeä, jotka saivat kaivaa ruoskaniskujen alla, ja toisia tuli aina sijaan. Kaivoivatpa myös Athos-vuoren seuduilla asuvaiset. Työtä johti kaksi persialaista, Bubares, Megabazoksen poika, ja Artakhaies, Artaioksen poika. Athos on laaja ja kuuluisa vuori, joka pistää mereen ja on ihmisten asuma. Siltä kohtaa, missä vuori liittyy mannermaahan, se jatkuu niemimaan tapaisena ja muodostaa noin kahdentoista stadionin levyisen kannaksen. Tämä on tasankoa, jossa on matalia kumpuja ja joka ulottuu Akanthoksen merestä Toronea vastassa olevaan mereen. Tällä kannaksella, johon Athos päättyy, sijaitsee eräs helleeniläinen kaupunki, Sane, mutta Sanen ulkopuolella ja itse Athos-niemellä ovat ne kaupungit, jotka persialainen silloin ryhtyi tekemään mannermaakaupungeista saarikaupungeiksi. Nämät ovat: Dion, Olofyksos, Akrothoon, Thyssos ja Kleonai.

23. Nämä ovat ne kaupungit, jotka sijaitsevat Athos-niemellä. Mutta jaettuaan työ-alueen kansojen kesken barbarit kaivoivat näin. He vetivät suoran viivan Sane-kaupungin kohdalta, ja kun kaivanto oli saatu syväksi, kaivoivat alimpana seisovista toiset, toiset taas jättivät aina sen maan, mikä luotiin, toisille, jotka seisoivat yläpuolella, portailla, vastaanottajat puolestaan toisille, kunnes se saapui ylimpänä oleville. Nämä kantoivat maan sieltä ja kaatoivat sen pois. Muilta, paitsi foinikialaisilta, luhistuivat tällöin kaivannon seinät, tuottaen siten kaksin verroin vaivaa. Sillä koska muut tekivät sen yhtä leveäksi alhaalta kuin ylhäältäkin, täytyi heille käydä näin. Mutta foinikialaiset, jotka kaikissa muissakin toimissaan osoittavat älyä, osoittivat sitä tässäkin. Saatuaan näet heille tulevan osuuden laittoivat he kaivannon yläosan kaksi vertaa niin leveäksi kuin miksi kaivanto itse oli tuleva, ja työn edistyessä he aina vain kavensivat sitä. Ja kun tultiin pohjaan, oli heidän kaivannollaan sama leveys kuin muiden tekemillä osuuksilla [...]

24. Ja niinkuin minä päätellessäni olen havainnut, käski Kserkses ylpeydestä kaivattaa kannaksen, koska tahtoi näyttää mahtiaan ja jättää jälkeensä muistomerkin. Sillä vaikka persialaisten olisi ollut mahdollista ilman mitään vaivaa vetää laivat kannaksen poikki, käski hän kaivaa merikanavan, niin leveän, että kaksi kolmisoutua saattoi soudettaessa kulkea rinnan [...][3]»

Kanavan mainitsee lyhyesti myös Thukydides.[4] Kanavan kaivaminen on ollut yksi aikansa suurimpia insinööritöitä. Sille on nähty esikuvia babylonialaisissa ja assyrialaisissa kanavointitöissä. Kanava oli kuitenkin tehty kiireellä, eikä sitä ollut tarkoitettu käytettäväksi pysyvänä kulkuväylänä hyökkäyksen jälkeenkin, eikä sitä koskaan ylläpidetty sellaisena.[1]

Myöhemmin historiantutkijat ovat joskus epäilleet sitä, että kanava olisi todella rakennettu ainakaan loppuun saakka.[1][5] Strabonin mukaan jo Demetrios Skepsisläinen epäili ainakin Herodotoksen kuvauksen paikkansapitävyyttä.[6] M. G. A. P. de Choiseul-Gouffier teki huomioita kanavan paikasta vuonna 1766, ja W. M. Leake tutki paikkaa vuonna 1806.[7] Näiden huomioiden perusteella voitiin jo hahmottaa kanavan ilmeinen sijaintipaikka. Nykyisin kanavan olemassaolo on voitu vahvistaa arkeologisesti käyttäen geofyysisiä seismisiä menetelmiä. Samalla on voitu paikantaa sen tarkka reitti. Löydökset osoittavat Herodotoksen kuvauksen paikkansapitävyyden.[1][6]

Rakennelma
Kanavan koillispään paikka nykyisin, taustalla Néa Ródan kylä.

Kanava kulki niemen kapeimman kohdan poikki pohjoisrannalta nykyisen Néa Ródan kylän läheltä etelärannalle nykyiselle Trypitín rannalle, yhdistäen näin nykyiset Ierissóksenlahden ja Singitikóslahden.[2] Kanavan pituus oli noin 12 stadionia eli noin kaksi kilometriä. Kanavan leveys oli noin 30 metriä, mutta sen sivut olivat hyvin loivat, ja pohjalla sen leveys oli noin 15 metriä. Tämä mahdollisti juuri ja juuri kahden sotalaivan kulun rinnakkain. Syvyys oli noin 14 metriä.[1] Laskelmien mukaan kanavan kaivamiseksi on pitänyt siirtää noin 250 000 kuutiometriä maata.[6] Herodotoksen mukaan kanavan suilla oli padot, jotka estivät aallokkoa täyttämästä suita hiekalla.[8]

Nykyisin kanavasta ei ole jäljellä juurikaan maan päällä näkyviä merkkejä lukuun ottamatta painaumaa niemen kapeimman kohdan keskiosissa.[6] [9]

Lähteet
  1. Lendering, Jona: Xerxes' Canal across the Athos Livius.org. Viitattu 14.2.2022.
  2. Fanisi, Hari: King Xerxes’ canal in Halkidiki: How to highlight the only Persian project in Europe Greek City Times. 2.4.2021. Viitattu 14.2.2022.
  3. Herodotos: Historiateos 7.22–7.24, 7.37, 7.122. Suomennos Edvard Rein, kieliasua nykyaikaistettu.
  4. Thukydides: Peloponnesolaissota 4.109.
  5. Isserlin, B. S. J. & Jones, R. E. & Karastathis, V. & S. P. Papamarinopoulos, G. E. Syrides and J. Uren: The Canal of Xerxes: Summary of Investigations 1991-2001. The Annual of the British School at Athens, 2003, 98. vsk, s. 369–385. Artikkelin verkkoversio.
  6. Karastathis, V. K. & Papamarinopoulos, S. & Jones, R. E.: 2-D velocity structure of the buried ancient canal of Xerxes: an application of seismic methods in archaeology. Journal of Applied Geophysics, 2001, 47. vsk, s. 29–43. Artikkelin verkkoversio.
  7. Isserlin, B. S. J.: The Canal of Xerxes: Facts and Problems. The Annual of the British School at Athens, 1991, 86. vsk, s. 83–91. Artikkelin verkkoversio.
  8. Herodotos: Historiateos 7.37.
  9. Jones, R. E. et al.: Exploration of the Canal of Xerxes, Northern Greece: the role of geophysical and other technique. Archaeological Prospection, September 2000, 7. vsk, nro 3, s. 147–170. Artikkelin verkkoversio.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.