Kruununmakasiini

Kruununmakasiinit olivat Venäjän vallan aikana Suomeen rakennettuja viljavarastoja. Niihin kerättiin ns. kruununjyvät, jotka olivat osuus viljelijöiden suorittamasta kruununverosta. Se maksettiin välittömänä verona viemällä leipäviljana käytettyä ohraa ja ruista sekä kauraa kruununmakasiiniin. Kruununjyvien kerääminen lopetettiin maaveron lakkauttamisen yhteydessä vuoden 1925 alussa.[1]

Vuonna 1852 valmistunut Savonlinnan kruununmakasiini, jossa toimii nykyään Savonlinnan maakuntamuseo.

1900-luvun alussa Suomessa oli yhteensä 20 kruununmakasiinia. Vuonna 1908 tehdyn inventaarion mukaan niitä oli 19, lisäksi 1912 valmistui Tammisaareen uusi, ilmeisesti Suomen viimeinen kruununmakasiini.[1] Makasiinien suunnittelijoina oli useita tunnettuja arkkitehteja, lisäksi monien piirustukset laadittiin valtion Intendenttikonttorissa. Nykyään monet kruununmakasiinit toimivat museotiloina.

Suomen kruununmakasiinit

Makasiini Paikkakunta Valmistunut Arkkitehti Nykyinen käyttö Viite
Aittaluodon kruununmakasiiniPori1860-lukuG. T. von ChiewitzRosenlew-museo[2]
Hämeenkyrön kruununmakasiiniHämeenkyrö1820Hämeenkyrön kotiseutumuseo[3]
Hämeenlinnan kruununmakasiiniHämeenlinna1837Carl Ludvig EngelHämeenlinnan taidemuseo[4]
Joensuun kruununmakasiiniJoensuu1852Pielisjoen linna[5]
Jyväskylän kruununmakasiiniJyväskylä1851
Kastelholman kruununmakasiiniSundosa Kastelholman linnaa[6]
Kuninkaanlahden kruununmakasiiniPori
Kuopion kruununmakasiiniKuopio1827
Kuortaneen kruununmakasiiniKuortane1850-lukuIntendenttikonttoriKuortaneen kirkon siunauskappeli[7]
Oulun kihlakunnan kruununmakasiiniOulu1847A. F. Granstedtravintola- ja kokoustiloina[8]
Oulun kruununmakasiiniOulu1851Ernst Lohrmann
Raahen kruununmakasiiniRaahe1852Ernst LohrmannRaahen museon toimitiloina[9]
Ristiinan kruununmakasiiniRistiina1831
Savonlinnan kruununmakasiiniSavonlinna1852IntendenttikonttoriSavonlinnan museo[10]
Sörnäisten kruununmakasiiniHelsinki1892Hjalmar Åbergtyhjillään, väliaikaisena näyttelytilana[11]
Tammisaaren kruununmakasiiniTammisaari1912[1]
Tampereen kruununmakasiiniTampere1838Carl Ludvig Engel, Anton Wilhelm ArppeTampereen taidemuseo[12]
Turun kruununmakasiiniTurku1894Helge Rancken osa Forum Marinum -merikeskusta[13]
Vaasan kruununmakasiiniVaasa1870C. A. Setterbergvarastotiloina[14]

Lähteet

  1. Helsingin Sörnäisten Kruununmakasiinin rakennushistorianselvitys (Arkistoitu – Internet Archive) Rakennustieto. Viitattu 18.10.2013.
  2. Rosenlew-museo (Arkistoitu – Internet Archive) Porin kaupunki. Viitattu 19.10.2013.
  3. Hämeenkyrön kotiseutumuseo (Arkistoitu – Internet Archive) Museokompassi. Viitattu 19.10.2013.
  4. Hämeenlinnan taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive) Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.10.2013.
  5. Joensuun kruununmakasiini, Pielisjoen linna Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
  6. Kastelholms slott Värt att veta om Åland. Viitattu 19.10.2013.
  7. Kuortaneen kruununmakasiini; Kuortaneen kirkon siunauskappeli Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
  8. Rakennusmestarit panivat Kruununmakasiinin myyntiin 27.1.2003. Kaleva. Viitattu 19.10.2013.
  9. Kruununmakasiini (Arkistoitu – Internet Archive) Raahen museo. Viitattu 19.10.2013.
  10. Savonlinnan kruununmakasiini, Savonlinnan maakuntamuseo Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
  11. Näyttely puhaltaa eloa Kruununmakasiiniin 6.5.2013. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Arkistoitu 22.10.2013. Viitattu 19.10.2013.
  12. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo Museovirasto. Viitattu 19.10.2013.
  13. Skuutasta Ro-Roon, Kaleerista Ilmatyynyyn (Arkistoitu – Internet Archive) Forum Marinum. Viitattu 19.10.2013.
  14. Nälkävuodet viivästyttivät kruununmakasiinin valmistumista 21.6.2013. Pohjalainen. Viitattu 19.10.2013.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.