Kruununhaka

Kruununhaka (ruots. Kronohagen, lempinimeltään usein ”Krunika”, ”Krunikka” tai ”Kruna”) on kaupunginosa Helsingin keskustassa ja samalla Vironniemen peruspiirin osa-alue. Asukkaita siellä on noin 7 200 (1.1.2014) ja työpaikkoja 7 100 (31.12.2012).[1] Kruununhaan rajana on lännessä Unioninkatu ja etelässä Kauppatorin reunaa pitkin kulkeva Pohjoisesplanadin osa, muilla suunnilla sitä rajoittavat vesialueet.

Kruununhaka
Kaupungin kartta, jossa Kruununhaka korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kruununhaka korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 01
Pinta-ala 0,57[1] km² 
Väkiluku 7 491[2]lähde tarkemmin? (2019)
Väestötiheys 13142 as./km²
Osa-alueet On itse Vironniemen peruspiirin osa-alue
Postinumero(t) 00170
Lähialueet Kluuvi
Katajanokka
Kaartinkaupunki
Kallio
Siltasaari
Sörnäinen

Kruununhaan nimi tulee nykyisen Rauhankadun seutuvilla aikoinaan sijainneesta kruunun tykistön hevosten laidunmaasta. Se oli vielä 1700-luvun alussa hieman varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella, mutta nykyisin Kruununhakaan luetaan kuuluvaksi myös melkein koko Helsingin senaikainen kaupunkialue.lähde?

Keskeinen osa Kruununhaassa on empiretyylillä rakennettu Senaatintorin ympäristö sekä Pohjois-Esplanadin ja Aleksanterinkadun välinen alue. Kruununhaka on arvokkaiden instituutioiden kaupunginosa; siellä sijaitsevat muun muassa tuomiokirkko, Presidentinlinna, Valtioneuvoston linna, raatihuone, kaupungintalo, Suomen Pankki, Säätytalo, Ritarihuone, Tieteiden talo, useita maineikkaita asianajotoimistoja ja Helsingin yliopiston keskustakampuksen rakennuksia. Suomen tunnetuimpiin lukioihin kuuluva Sibelius-lukio sijaitsee Liisankadulla. Kruununhaan itäistä rantaa kutsutaan Pohjoisrannaksi. Pohjoisrannassa on muun muassa Pohjoissatama-niminen venelaituri sekä lyhyt pengeryhteys Tervasaaren ulkoilualueelle.[3][4]

Historiaa
Vironkatu vuonna 1907.
Helsingin tuomiokirkko

Suomenlinnan rakennustöiden alettua otettiin vuonna 1748 kruunun haltuun silloisen Vironniemen koillisosa. Tämä alue, joka rajoittui etelässä nykyisen Vironkadun tienoille ja idässä nykyisiin Snellmanin- ja Unioninkatuihin, käsitti laidunmaan ja kahdeksan peltotilkkua ja sitä kutsuttiin nimellä Brobergshagen (Siltavuorenhaka). Jo 1750-luvulta lähtien Kronohagen-nimi syrjäytti vähitellen Brobergshagen-nimen, ja seuraavan vuosisadan puolivälissä koko Aleksanterinkadun pohjoispuolella ja Snellmaninkadun itäpuolella olevaa kaupunginosaa alettiin kutsua nimellä Kronohagen. Vuoden 1866 kartassa nimen suomenkielisenä vastineena on Kruununhaka. Asiakirjoissa esiintyy myös nimi Gamla Stads Kronohagen (kaupungin vanha kruununhaka) 1770-luvulla ja Kronbergshagen vuonna 1805. Kruununhaka–Kronohagen virallistettiin kaupunginosan nimeksi vuonna 1959.[5]

Kruununhaan kadunnimet
Snellmaninkatu
Katariinankatu

Kruununhaan nykyinen katuverkosto syntyi Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavassa vuonna 1812. Ainoastaan eräät kaupunginosan eteläisimmät kadut olivat olemassa jo Ruotsin vallan aikana. Myös kadunnimet on annettu 1820–1830-luvuilla, ja vain muutamat kadut ovat saaneet uusia nimiä tämän jälkeen. Suuri osa kaduista on nimetty Romanovin keisarisuvun jäsenten mukaan, ja nimistö heijastelee muutenkin Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisten vuosikymmenien poliittista ilmapiiriä. Vanhimmat yhä käytössä olevat kadunnimet ovat Unioninkatu ja Liisankatu, jotka keisari Aleksanteri I vahvisti vierallessaan Helsingissä vuonna 1819.[6]

suomenkielinen nimiruotsinkielinen niminimeämisvuosiminkä mukaan nimettyaikaisemmat nimet
AleksanterinkatuAlexandersgatan1833Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto (keisari Aleksanteri I)Ruotsin vallan aikana Storgatan ("Suurkatu") ja Kungsgatan ("Kuninkaankatu"), vuosina 1819–1833 Fredsgatan ("Rauhankatu", Haminan rauhan mukaan)
HallituskatuRegeringsgatan1836Senaatintalo (nyk. Valtioneuvoston linna)Ruotsin vallan aikana Skolgatan ("Koulukatu", Helsingin triviaalikoulun mukaan), vuosina 1820–1836 Slottsgatan ("Linnakatu", Kruununhakaan suunnitellun keisarillisen linnan mukaan)
HelenankatuHelenegatan1820suuriruhtinatar Helena PavlovnaRuotsin vallan aikana paikalla nimetön kuja
KatariinankatuKatrinegatankeisarinna Katariina SuuriRuotsin vallan aikana paikalla nimetön kuja
KirjatyöntekijänkatuBokarbetaregatan1945Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen talovuoteen 1945 Siltavuorenkatu
KirkkokatuKyrkogatan1820Helsingin tuomiokirkko ja Pyhän kolminaisuuden kirkko
KristianinkatuKristiansgatan1836kadun varrella asunut laamanni Christian Magnus Ivendorff
KruununhaankatuKronohagsgatanKruununhaan kaupunginosa
KulmakatuVinkelgatankatu tekee 90 asteen kulman
LiisankatuElisabetsgatan1819keisarinna Elisabet Aleksejevna
ManeesikatuManegegatan1836keisarillisen santarmikunnan maneesi
MariankatuMariegatan1820keisarinna Maria Fjodorovna
MaurinkatuMauritzgatanGustaf Mauritz Armfelt
MeritullinkatuSjötullsgatan1928Vanha tulli- ja pakkahuonevuosina 1820–1928 Konstantininkatu (Constantinsgatan) suuriruhtinas Konstantin Pavlovitš Romanovin mukaan
OikokatuGengatan1836"oikaisee" Liisankadulta Siltavuorenrantaan
PohjoisrantaNorra kajen1820sijainnin mukaan
RauhankatuFredsgatan1819Haminan rauha
RitarikatuRiddaregatan1836säätytalolle varatun tontin mukaan (tontilla nykyisin Ritarihuone)Ruotsin vallan aikana Residenshusgatan ("Virkatalonkatu", maaherran virkatalon mukaan) ja Berggatan ("Vuorikatu")
SiltavuorenpengerBrobergsterassen1911Siltavuoren mukaan
SiltavuorenrantaBrobergskajen1836
SnellmaninkatuSnellmansgatan1928Johan Vilhelm Snellman (jonka patsas sijaitsee kadun varrella)Ruotsin vallan aikana Tavastgatan ("Hämeenkatu", Hämeeseen johtaneen maantien alku), vuosina 1820–1836 Senatsgatan ("Senaatinkatu", Senaatintalon mukaan), vuosina 1836–1928 Nikolainkatu (Nikolaigatan) Nikolainkirkon (ja edelleen keisari Nikolai I:n) mukaan
SofiankatuSofiegatan1820keisarinna Maria Fjodorovna, syntyään prinsessa Sofia Dorotea AugustaRuotsin vallan aikana Östra Kyrkogatan ("Itäinen Kirkkokatu")
UnioninkatuUnionsgatan1819Haminan rauhassa syntynyt Venäjän ja Suomen unionieteläpää Ruotsin vallan aikana Västra Kyrkogatan ("Läntinen Kirkkokatu")
VironkatuEstnäsgatan1836Vironniemi
VälikatuMellangatanKristianinkadun ja Kirjatyöntekijänkadun välissä

Liikenne

Kruununhakaa palvelee päivittäin kulkeva bussilinja 16 (Rautatientori–Kulosaari–Mustikkamaa).[7] Kruununhaan läntisintä ja eteläisintä osaa palvelevat myös Liisankatua ja Snellmaninkatua pitkin kulkeva raitiolinja 7, Aleksanterinkatua kulkevat linjat 4 ja 5 sekä Senaatintorilta linja 2. Lisäksi Kruununhaan länsireunalla sijaitsevaa Kaisaniemenpuisto-pysäkkiä käyttävät monet päärautatieasemalta Hämeentietä koilliseen ja pohjoiseen kulkevat Helsingin sisäiset bussilinjat sekä raitiolinjat 3, 6 ja 9.[8]

Kuvia

Katso myös

Lähteet
  1. Helsinki alueittain 2014 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
  2. http://www.aluesarjat.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)lähde tarkemmin?
  3. Helsinki, Pohjoissatama Venesatamat. Viitattu 21.1.2021.
  4. Helsingin kaupunki: Tervasaari MyHelsinki. Viitattu 21.1.2021.
  5. Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 112. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  6. Helsingin kadunnimet. 2., korjattu p., s. 144. Helsingin kaupunki, 1981. Teoksen verkkoversio.
  7. HSL: 16 Rautatientori-Korkeasaari Reittopas. Viitattu 21.1.2021.
  8. HSL: Kaisaniemenpuisto Reittopas. Viitattu 21.1.2021.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.