Kruunuhäät

Kruunuhäät on Länsi-Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle suosittu, usein monipäiväinen juhla jossa perinteisen hääseremonian ympärille kootaan muitakin paikallisen kansanperinteen teemoja kuten kansanmusiikkia, kansantansseja, kansallispukuja, hevosajoneuvoja sekä perinneruokien ja -juomien kuten sahdin tarjoilua. Hääparit voivat olla aidosti vihittäviä tai amatöörinäyttelijöitä, ja samoissa kruunuhäissä pareja voi olla useampiakin. Kutsuttujen häävieraiden lisäksi paikalle otetaan maksullisia ”kuokkavieraita”, joilta saaduilla tuloilla tapahtumaa kustannetaan.[1][2][3]

Pohjalainen aviopari. Piirros vuodelta 1894.

Kruunuhäät Lappajärven Itäkylän nuorisoseuralla 1952.

Alun perin aidoista pohjalaisten mahtisukujen hääseremonioista alkanut kruunuhääperinne oli katketa 1900-luvun alussa kirkon vastustaessa niiden synnillistä menoa[4]. Juhlintaa hillitsi myös vuosina 1919–1932 voimassa ollut alkoholikieltolaki. 1900-luvulla kruunuhääperinnettä pitivät näytösluontoisesti yllä etenkin pohjalaismaakuntien nuorisoseurat ja muut maaseudun yhdistykset, ja niitä järjestettiin kesäisin, erityisesti juhannuksen aikoihin. Suuriin kruunuhäihin saattoi osallistua tuhansia ihmisiä.[1] 1960-luvun jälkeen kruunuhääperinne on ollut hiipumassa, mutta sellaiset järjestettiin ainakin Ilmajoen Speleissä 2013,[5] Soinissa 2019[6] ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla 2017, joilla vihittäviä pareja oli peräti kolme.[2]

Kruunuhäiden keskeisiä elementtejä on morsiamen näyttävä pukeutuminen morsiuskruunuineen, josta usein huolehti ammattipukija apulaisineen. Jos vihittävä morsian on neitsyt, näkyvän kruunun sisälle saatetaan piilottaa pienempi ”kunniakruunu”[2].

Ruoat, juhlatilojen koristelut ja muut tarvittavat asiat valmistellaan usein talkoovoimin.[3] 1800-luvun pohjalaishäitä saattoivat tulla häiritsemään kuokkavieraina ”häjyt” eli puukkojunkkarit; tätäkin perinnettä on saatettu myöhemmissä kruunuhäissä pitää yllä kuvaelmien muodossa[4]. Kuokkavierailla on kruunuhäissä ollut merkittävä rahallinen merkitys: häiden kutsuvieraat ovat päässeet ilmaiseksi, kun taas kutsuvierailta on peritty maksu tarjoiluista ja erikseen jopa morsiamen tanssittamisesta. Näin kruunuhäät olivat usein voitollisia tapahtumia.[2]

Kruunuhäitä on järjestetty Helsingissäkin, muun muassa Messuhallissa 1946[7] ja Seurasaaressa 1978[8]. Kirjailija Juha Vakkuri muistaa kruunuhäät lapsuutensa Riihimäeltä[9]. Ne ovat olleet myös osa amerikansuomalaisten kesäjuhlaperinteitä[10]. Kruunuhääteemasta on laadittu myös tanssiesityksiä[11] sekä näytelmiä harrastajanäyttämöille ja koululaisille[12].