Kroměřížin linna

Kroměřížin linna (saks. Schloss Kremsier, tšek. Zámek Kroměříž tai Arcibiskupský zámek) on palatsilinna Kroměřížin kaupungissa Tšekissä. Sitä on käytetty piispojen ja vuodesta 1777 Olomoucin arkkipiispan asuntona.

Kroměřížin linna

Kroměřížin linna.
Maailmanperintökohde
Sijainti Tšekki
49°18′0″N, 17°22′38″E
Tyyppi kulttuurikohde
Kriteerit ii, iv
Tunnusnumero 860
Valintahistoria
Valintavuosi 1998

Kroměříž

Linna ja sitä ympäröivä puisto liitettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1998. Varsinkin linnaa ympäröiviä puutarhoja pidetään poikkeuksellisen hyvin säilyneenä esimerkkinä barokkiajan aristokraattisesta puutarhasta.[1]

Linnan ja puutarhojen historia

Ensimmäinen paikalla asunut piispa oli Stanislas Thurzo vuonna 1497. Tuon aikakauden linna oli myöhäisgoottinen rakennus, jossa oli myös renessanssin vaikutteita. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana vuonna 1643 Ruotsin armeija tuhosi linnan.[1]

Näkymä maisemapuutarhasta kohti linnapalatsia.

Vasta vuonna 1664 kreivi Karl Liechenstein-Castelcorn palkkasi italialaisen barokkiarkkitehdin Filiberto Lucchesen suunnittelemaan linnan peruskorjauksen. Lucchese johti linnapalatsin välttämättömimmät peruskorjaukset ja suunnitteli sen jälkeen linnaa ympäröivän linnanpuiston restauroinnin. Lucchese suunnitteli myös erillisen muotopuutarhan alun perin muurien ulkopuolelle toiselle puolelle pientä kaupunkikeskustaa.[2]

Lucchesen kuoltua vuonna 1666 hänen työtään jatkoi Giovanni Petro Tencalla. Kun muotopuutarha oli saatu rakennettua valmiiksi linnapalatsi rakennettiin Tencellan suunnitelmien mukaisesti uudestaan 1686–1688. Tencella pyrki työssään myös säilyttämään linnan vanhoja osia. Barokkityyppisessä palatsilinnassa on neljä siipeä, jotka on rakennettu keskuspihan ympärille.[2]

Liechenstein-Castelcorn hankki linnaan mittavan kokoelman taidetta, kirjoja, nuotteja ja käsitöitä. Maaliskuussa 1752 tuli tuhosi linnan sisätiloja. Korjaustöitä johtanut piispa Leopold Begrich Egkh palkkasi Franz Anton Maulbertschin ja Josef Sternin maalaamaan uudelleen tuhoutuneet sisätilat. Arkkipiispa Colloredo-Waldseen (1777–1811) aikana linnaa ympäröivä maisemapuutarha restauroitiin perusteellisesti. 1800-luvulla arkkitehti Antonin Arche suunnitteli maisemapuutarhaan empirerakennuksia ja useita siltoja. Arche teki myös pieniä lisäyksiä muotopuutarhaan muuttamatta sen perusluonnetta.[2]

Linnan kokoelmat

Linnapalatsissa on taidekokoelma, jota pidetään yhtenä Tšekin tärkeimmistä. Esimerkiksi Tizianin (1477–1576) viimeinen mytologinen teos Marsyaan nylkeminen (1570–1576) kuuluu Linnan kokoelmiin. Suurimman osan kokoelmasta hankki Karl Liechenstein-Castelcorn Kölnistä vuonna 1673. Palatsissa on myös merkittävä historiallinen musiikkiarkisto. 1600-luvun nuottikokoelma on Keski-Euroopan suurin. Myös 33 000 niteen historiallinen kirjasto on yksi Tšekin merkittävimmistä.[2]

Linnanpuutarha ja muotopuutarha
Muotopuutarhan rotunda-rakennus.

Linnan pohjakerroksesta on käynti italialaiselle barokkiarkkitehtuurille tyypillisesti sala terranaksi kutsuttujen avoimien hallien kautta puutarhaan. Linnan edustalla on barokin aristokraattisille rakennuksille tyypillinen terassipuutarha.[2]

Palatsia ympäröivä linnanpuutarha on noin 47 hehtaarin laajuinen maisemapuutarha. Alueella kasvaa inventaarion mukaan 48 havupuulajia ja 153 lehtipuulajia, joista useat harvinaisia tai eksoottisia. Puut on istutettu joko yksittäin tai ryhmiin. Puutarhan alueella oleva puolikaaren muotoinen Pompeijin pylväskäytävä on rakennettu 1846. Maisemapuutarhan alueella on myös 1800-luvun lopun empiretyylisiä rakennuksia.[2]

Lucchese suunnittelema erillinen 10 hehtaarin muotopuutarha sijaitsee pienen kävelymatkan päässä palatsilinnasta ja linnanpuutarhasta. Barokkipuutarhan pohja on kooltaan 485 × 300 metriä. Puutarhan keskellä on rotundarakennus, josta lähtee viuhkamaisesti käytäviä. Puutarhaa reunustaa sisäänkäynnin puolella 244 metriä pitkä arkadimainen pylväskäytävä, joka on koristettu patsailla. Alueella on myös kasvihuoneita, ruusutarha ja muotoon leikattujen aitojen muodostamia labyrintteja. Useita suihkulähteitä, lampia ja pientä järveä varten puutarhan alle rakennettiin mittava mekaaninen kastelujärjestelmä.[2]

Omana aikanaan italialaistyyppinen barokkipuutarha oli poikkeuksellinen Tšekin alueella. Puistot olivat vain linnan haltijoiden yksitöisessä käytössä, kunnes ne avattiin yleiseen käyttöön 1800-luvulla.[2]

Mediassa ja kulttuurissa

Palatsin sisätiloja ja sitä ympäröivää puutarhaa on käytetty useissa elokuvissa. Vuonna 1984 julkaistussa Wolfgang Amadeus Mozartin elämästä kertovassa elokuvassa Amadeus palatsin sisätilat esittävät Wienin Hofburgia.[3] Alueella on kuvattu myös Ludvig Van Beethovenista kertovaa elokuvaa Ikuinen rakkaus (1994)[4] ja lukuisia televisiosarjoja.[5][6]

Kuvagalleria
  • Sisäänkäynti linnapalatsiin.
  • Linnapalatsin sisäpiha.
  • Kroměřížin linnapalatsi.
  • Linnapalatsi ja sen edessä oleva pieni parterre-puutarhaornamentti.
  • Linnanpuutarhan maisemapuutarhasta.
  • Näkymä pylväsarkadilta muotopuutarhaan.
  • Muotopuutarhan suihkulähde.
  • Muotopuutarhan rotundan kupoli.

Lähteet
  1. Gardens and Castle at Kroměříž whc.unesco.org. 1998. UNESCO. Viitattu 12.10.2020. (englanniksi)
  2. WHC Nomination Documentation, Gardens and Castle of Kroměříž. UNESCO, 1998. Teoksen verkkoversio (PDF).
  3. Virtual Tour of Kroměříž www.radio.cz. Radio Praha. Viitattu 16.5.2015. (englanniksi)
  4. Immortal Beloved (1994) www.imdb.com. Internet Movie Database. Viitattu 14.10.2020.
  5. The Young Indiana Jones Chronicles www.imdb.com. Internet Movie Database. Viitattu 14.10.2020.
  6. Napoléon (2002) Filming & Production www.imdb.com. Internet Movie Database. Viitattu 14.10.2020.

    Aiheesta muualla
    Unescon maailmanperintökohteet Tšekissä
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.