Kroatian demokraattinen liitto

HDZ perustettiin kesäkuussa 1989 toisinajattelija Franjo Tuđmanin johdolla. Franjo Tudjman oli Jugoslaviassa armeijan kenraali, mutta erosi armeijasta vuonna 1961 ryhtyen historiantutkijaksi. Tudjman väitteli tohtoriksi tutkimuksillaan sotien välisen Jugoslavian kriisin syistä, ja istui kroaattikansallisten mielipiteidensä takia vankilassa yhteensä neljä vuotta 1970- ja 1980-luvuilla.[5] . HDZ laillistettiin vuonna 1990. Puoluetta pidetään joskus alkuaan vastareaktiona Slobodan Miloševićin serbinationalismiin[6]. Alkuaikoinaan se oli äärinationalistinen ja jotkut jäsenet kannattivat jopa fasistisen Ustašan aatteita ja Suur-Kroatian luomista "historiallisten ja luonnollisten rajojen mukaan". Puolueen on väitetty ajaneen etnisesti puhdasta Kroatiaa. Puolueen äärisiipi kannattikin Suur-Kroatiaa, joka olisi ulottunut Bosnia-Hertsegovinaan[7]. Joka tapauksessa alussa Tudjmanin kaudella puolue itsevaltaisesti Tujdmanin johtama, vanhoillinen ja hyvin kansallismielinen[8]. Tudjman myös suosi sukulaisiaan, rajoitti sananvapautta[9] ja poliittista elämää sekä ainakin syrji Kroatian serbejä, eikä puuttunut paikalliseen serbeihin kohdistettuun väkivaltaan[10].

Ennen vuoden 1990 vaaleja hallitseva kommunistinen puolue oli muuttanut vaalijärjestelmää suosimaan kahta suurinta puoluetta, olettaen äänestäjien äänestävän mieluummin kommunistista puoluetta kuin kiihkomielistä HDZ:aa[11]. Tudjmanin pääosin ulkomaisten kroaattien rahoittama vaalikampanja oli avoimen kroaattikansallismielinen[12] ja serbivastainen, mikä ärsytti serbejä[5]. Äänestäjät näkivät kuitenkin HDZ:ssa vähiten huonoimman vaihtoehdon – mahdollisuuden kommunismista eroon pääsemiseen ja vastapainon Jugoslavian serbinationalismille. HDZ voitti ylivoimaisesti ja Kroatiasta tuli kommunistien yksipuoluevallan sijaan yksi harvoista entisen itäblokin maista, jossa kommunistipuolueen yksinvallan korvasi toisen puolueen yksinvalta. HDZ:n valtaantulopäivää 30. toukokuuta 1990 juhlittiin Kroatiassa yleisenä juhlapäivänä.

Vuoden 1992 presidentinvaaleissa Tuđman, puolueen kiistämätön johtaja kuolemaansa 1999 saakka, valittiin presidentiksi. Kroatia julistettiin itsenäiseksi 1991 ja tunnustettiin 1992 ja sai takaisin sotaa edeltävän alueensa 1998. HDZ voitti uudelleen vaalit 1992 ja 1995.

Kroatian serbivähemmistö vastusti kroaattinationalistisen HDZ:n valtaa ja olisi halunnut jäädä Jugoslavian yhteyteen, mikä johti tunnustamattoman Krajinan serbitasavallan julistamiseen. Tasavalta puhdistettiin etnisesti ei-serbeistä, jäi Kroatian armeijan valloittamaksi 1995 ja liitettiin uudelleen Kroatiaan 1998.

HDZ:n alaisuudessa maa siirtyi kapitalismiin Jugoslavian ajan sosialistisesta markkinataloudesta. Tuđman ilmoitti julkisesti tavoitteekseen luoda "200 perhettä" jotka hallitsisivat pääosaa maan vauraudesta. Ideologialtaan HDZ oli aluksi oikeistolainen ja Tuđman ilmoitti saaneensa vaikutteita thatcherismistä. Myöhemmin puolue ilmoitti itsensä keskusoikeistolaiseksi ja kristillisdemokraattiseksi.

• Kroatia ja Montenegro, Leif Sundström Markus Lehtipuu Eeva Sundström, Otava 2007, ISBN 978-952-9715-31-2, s. 22
• Yrjö Lautela ja Jyrki Palo: Jugoslavia – kansakunta, jota ei ollut, VAPK-Kustannus 1992,ISBN 9513709566

• Kroatian demokraattinen liitto (kroatiaksi)