Krjašenit

Krjašenit eli kristityt tataarit (tat. керәшен / керәшеннәр, keräşen / keräşennär, ven. кряшены / крещёные тата́ры, krjašeny / kreštšjonyje tatary) ovat yksi Volgan tataarien alaryhmistä. Islamin uskoa harjoittavasta tataarienemmistöstä poiketen krjašenit ovat ortodoksisia kristittyjä. Heistä osa puhuu tataarin keskimurretta, toiset läntistä.[1]

Krjašenit
керәшеннәр
Väkiluku 34,882 (2010)
Asuinalueet Venäjä

Krjašenit asuvat pääosin Tatarstanissa. Pieniä ryhmiä on Udmurtiassa ja Baškortostanissa. Kristittyjä tataareja ovat myös Tšeljabinskin alueella elävät nagaibakit. Vuonna 1926, jolloin krjašenit rekisteröitiin erillisenä kansallisuutena, heitä oli 120 700 henkeä. Myöhemmin heidät laskettiin tataareiksi.[2] Vuoden 2002 väestönlaskennassa krjašeneina piti itseään 24 700 henkeä.[3] Vuonna 2010 Venäjän kansalaista 34,882 tunnistautui krjašeniksi.[4]

Ryhmään kuuluu eri aikoina ortodokseiksi käännytettyjä islaminuskoisia tataareja sekä ilmeisesti myös perinteistä uskontoa harjoittaneita suomalais-ugrilaisten kansojen edustajia. Krjašenien ytimen muodostavat 1500-luvun lopussa ja 1600-luvulla käännytetyt tataarit, joita 1700-luvun alussa oli noin 17 000 henkeä. Kristittyjen osuus saavutti huippunsa 1760-luvulla, jolloin heitä oli 7,6 % Volgan-Uralin alueen tataareista. Kokonaisuutena käännytysyritykset kuitenkin epäonnistuivat, ja 1700-luvun aikana ne herättivät suuria talonpoikaiskapinoita.[5]

Varsinkin 1860-luvulta lähtien äskettäin kristityksi kääntyneet tataarit alkoivat palata muslimeiksi. 1900-luvun alussa islamiin siirtyi noin 40 % krjašeneista. Tataarien kansallisen heräämisen ja Tatarstanin autonomisen tasavallan perustamisen seurauksena syntyi 1920-luvulla ns. ”krjašenikysymys”, jota yritettiin ratkaista kulttuuriautonomian sekä muslimien ja kristittyjen välisten erojen tasoittamisen avulla. Myöhemmin Neuvostoliiton ateistinen ideologia teki krjašenikulttuurin vaalimisen käytännössä mahdottomaksi. Ryhmän uskonnollista ja etnistä identiteettiä on yritetty elvyttää 1990-luvulta lähtien.[2]

Krjašenien perinteiseen kulttuuriin sisältyy sekä yleistataarilaisia että kristinuskon synnyttämiä aineksia. Muista tataareista eristäytynyt ryhmä on säilyttänyt myös eräitä vanhakantaisia piirteitä. Erot kristittyjen ja muslimien välillä näkyvät mm. pukeutumisessa ja ruokavaliossa. Nykyään monet vanhat kulttuuri-ilmiöt ovat kadonneet.[6]

Krjašenit ovat sittemmin paljolti sekoittuneet venäläisten kanssa.[7] Osa krjašeneista tiettävästi pitää itseään edelleen erillisenä tataariesta eroavana ryhmänä.[8][9]

Lähteet
  • Narody Rossii: entsiklopedija. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.

Viitteet
  1. Баязитова Ф. С.,. Говоры татар-кряшен в сравнительном освещении / Отв. ред. Ф. С. Хакимзянов. — М.: Наука, 1986. — 247 с.
  2. Narody, s. 210–211.
  3. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 7.6.2009. (venäjäksi)
  4. Чем обусловлен рост числа кряшен в Татарстане: мнения e-islam.ru. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 4.3.2023.
  5. Narody, s. 210.
  6. Narody, s. 211–212.
  7. Bennigsen, Alexandre (1986). Muslims of the Soviet empire : a guide. Wimbush, S. Enders. Bloomington: Indiana University Press. s. 234. ISBN 0-253-33958-8.
  8. Мы - татары kitap.net.ru. Arkistoitu 1.2.2009. Viitattu 4.3.2023.
  9. Кряшены в Татарстане: быть ли им отдельной нацией kazan.aif.ru. 2012. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 4.3.2023.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.