Krivoje (järvi Pustoškan piirissä)

Järvi on 1,7 kilometriä pitkä, 0,9 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 68 hehtaaria. Sillä ei ole saaria. Järvi jää harjualueen sisälle, mikä näkyy järven sisäisessä topografiassa. Se muistuttaa seudun kahdesta muusta järvestä paremmin Ostrovitnojeta, josta erottaa useita vedenalaisia harjujaksoja. Ellei järvien välinen kapea kannas olisi jääkauden jälkeen säilynyt ehjänä, olisivat järvet yhtyneet yhdeksi sokkeloiseksi järvialtaaksi. Maaston muoto tekee Krivojestakin hieman sokkeloisen. Esimerkiksi länsipäässä harjuisten niemien taakse jää suojaan pieni lahti. Järven etelärannasta työntyvät pohjoiseen päin niemet, jotka pienentävät hieman ehyttä järvenselkää. Ympäriö on metsämaata ja seutu on lähes asumatonta. Lähin kylä Gavriltsevo (ven. Гаврильцево) sijaitsee Ostrovitnojen rannalla. Pohjoispuolella järvien välisellä kannaksella sijaitsee jokin teollisuuslaitos, jonka alueen läpi virtaa vettä. Järven vesialue kuuluu kokonaan Pustoškan piirin alueelle, mutta järven länsipuolen rannat ovat jo Sebežin piiriä.[2][lower-alpha 2][3][5][1]

Järvessä elää ainakin hauki, ahven, särki, lahna, kuha, peledsiika, Coregonus maraenoides, seipi, säyne, suutari, kiiski, sorva, rantanuoliainen, allikkosalakka, mutakala, törö, salakka, pasuri, punasalakka, ruutana, kuha, nieriä, simppu ja karppi, sekä jokirapua, jota tavataan niukasti. Järven pohja on siltin sekaista hiekkaa, jonka päälle on laskeutunut mutaa. Rannat ovat myös hiekan sekaista silttiä, joka on vesikasvillisuuden takia mutapohjaista.[2]

Krivoje sijaitsee Belevitsan (ven. Белевица) valuma-alueella. Belevitsa on Velikajan sivujoki ja se sisältyy luonnollisesti Velikajan valuma-alueeseen, joka on Narvanjoen vesistöalueen eteläisin osa. Velikaja laskee Peipsijärveen, mistä Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Itämerellä Suomenlahteen.[lower-alpha 2][3]

Järveen laskee karttojen mukaan yksi suo-oja idästä päin. Järven valuma-alueen koko on lähteestä tai tarkoituksesta riippuen 3,2 [3] tai 12,6 neliökilometriä [2]. Valuma-alueen suuri koko johtuu Belevitsan valuma-alueesta, joka ulotuu kahdeksan kilometriä pohjoiseen. Belevitsa virtaa Ostrovitnojen ja alempana Belijen kautta yhtyen viimein Velikajaan.[lower-alpha 2][5][1]