Kristus Vapahtajan katedraali (Moskova)

Kristus Vapahtajan katedraali (ven. храм Христа Спасителя, hram Hrista Spasitelja) on suuri ortodoksinen kirkkorakennus Moskovan keskustassa Venäjällä. Se sijaitsee lähellä Kremliä Moskvajoen rannalla. Katedraali on eräs maailman suurimpia ortodoksisia kirkkorakennuksia ja se edustaa uusbysanttilaista tyyliä. Alkuperäisen kirkon rakentaminen aloitettiin 1830-luvulla. Neuvostoliiton aikana vuonna 1931 kirkko tuhottiin räjäyttämällä. Katedraali rakennettiin uudestaan alkuperäisen mukaisena 1990-luvulla.

Uudelleenrakennettu Kristus Vapahtajan kirkko Moskovassa

Historia
Kristus Vapahtajan katedraalin räjäyttäminen 5. joulukuuta 1931
Yksi kirkon alkuperäisistä marmorireliefeistä, jotka ovat nykyään Donskoin luostarissa

Isänmaallisen sodan jälkeen 1812 virisi ajatus pystyttää uusi kirkko Moskovaan Napoleonista saadun voiton kunniaksi. Aleksanteri I:n käskystä Moskovan Varpusvuorille alettiin rakentaa uusklassista kirkkoa, mutta perustusten sortumisen vuoksi työt keskeytettiin ja käynnistettiin uusi kutsukilpailu. Uuden keisarin myötä arkkitehtuurin valtasuunta vaihtui perinteisempään. Keisari Nikolai I uskoi kirkon rakentamisen 1830-luvulla arkkitehti Konstantin Tonille, joka käytti uusbysanttilaisen rakennuksen esikuvana Konstantinopolin Hagia Sofian kirkkoa.

Nikolai I muurasi uuden kirkon peruskiven nykyiselle paikalle vuonna 1839, mutta rakennustyöt kestivät 44 vuotta, ja katedraali vihittiin vasta 1883 Aleksanteri III:n kruunajaisten yhteydessä. Jo ennen virallista vihkimistä kirkossa sai kantaesityksensä 20. elokuuta 1882 Pjotr Tšaikovskin kuuluisa Orkesterialkusoitto 1812. Kirkon kuoro oli aikoinaan maan parhaita, ja sen kuoronjohtajina toimivat säveltäjät Arhangelski ja Tšesnokov. Myös Fjodor Šaljapin esiintyi katedraalissa.

Lokakuun vallankumouksen jälkeen Lazar Kaganovitšin johdolla 5. joulukuuta 1931 Moskovan suurin rakennus tuhottiin perustuksiaan myöten räjäyttämällä, koska sen paikalle suunniteltiin vielä suurempaa maamerkkiä - valtaisaa Neuvostojen palatsia.[1] Kirkon esineistö ja osa sen koristelusta siirrettiin muualle ennen räjäytystä. Katedraalin ulkoseiniä koristaneet marmorireliefit varastoitiin Donskoin luostariin.

Neuvostojen palatsia ei koskaan toteutettu. Palatsin perustuksia varten tehtyyn kuoppaan rakennettiin 1960-luvun alussa avattu lämmitetty maauimala ”Moskva”.

Uudelleenrakentaminen
Kristus Vapahtajan katedraalin pendentiivi

Venäjän ortodoksinen kirkko sai luvan rakentaa Kristus Vapahtajan katedraalin uudelleen entiselle paikalle vanhojen piirustusten mukaan helmikuussa 1990. 5. joulukuuta 1990 paikalle asetettiin symbolinen peruskivi ja 1992 perustettiin rahasto kirkon uudelleenrakennusta varten. Perustustyöt alkoivat syksyllä 1994, alakirkko (Kristuksen kirkastuksen kirkko) valmistui 1996 ja valmis katedraali vihittiin käyttöön 19. elokuuta 2000.[2]

Ennallistamisesta vastasi aluksi restauraattori Aleksei Denisov, mutta vastuu siirtyi myöhemmin kuvanveistäjä Zurab Tseretelille, joka lisäsi kirkon kivijalan yläpuolelle kiistellyt pronssiset reliefit, joita ei ollut alkuperäisessä rakennuksessa. Myös kirkon sisätilan freskokoristela on kritisoitu. Rakentamisen aikataulu oli hämmästyttävän nopea, vaikka hanketta vaivasivat syytökset väärinkäytöksistä. Uusi katedraali ei juridisesti kuulu Moskovan patriarkaatille, vaan kaupunginhallitukselle.

Käyttö

Boris Jeltsin, Venäjän ensimmäinen presidentti, siunattiin Kristus Vapahtajan katedraalissa 25. huhtikuuta 2007, jonka jälkeen hänet haudattiin Moskovan Novodevitšin hautausmaalle.[3]

Yhtye Pussy Riot esitti helmikuussa 2012 katedraalissa Venäjän presidentinvaalikampanjan aikana presidenttiehdokkaana olevaa Vladimir Putinia vastustavan "punk-rukouksen" nimeltä Jumalanäiti, karkota Putin, joka kesti noin 40 sekuntia.[4][5]

Lähteet

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.