Helatorstai

Helatorstai (< ruots. Helgetorsdag, ‘pyhä torstai’), toisinaan myös Kristuksen taivaaseenastumisen päivä (lat. Dies sanctus ascensionis Domini), on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään 40. päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi.[1] Taivaaseenastumisesta kerrotaan Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa[2] sekä lyhyesti myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumien lopussa.[3][4] Useimmissa Euroopan maissa, mukaan lukien Suomessa, päivä on virallinen pyhäpäivä.

Giotto di Bondone: Kristuksen taivaaseenastuminen.

Kristuksen taivaaseenastumisen ikoni 1700-luvulta.

Koska pääsiäisen ajankohta liikkuu, myös helatorstain päivämäärä vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna 2011 helatorstai oli vasta 2. kesäkuuta, kun vuonna 2012 se oli 17. toukokuuta ja vuonna 2013 jo 9. toukokuuta.

Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin Kristuksen taivaaseenastumisen päivä[1][5] (joskus myös muodossa 'Kristuksen taivaaseenastumispäivä'). Ruotsiksi helatorstai on edelleen nimeltään vastaavasti Kristi himmelsfärdsdag.

Ajankohta

2020-luvulla helatorstai:

2020: 21. toukokuuta
2021: 13. toukokuuta
2022: 26. toukokuuta
2023: 18. toukokuuta
2024: 9. toukokuuta
2025: 29. toukokuuta
2026: 14. toukokuuta
2027: 6. toukokuuta
2028: 25. toukokuuta
2029: 10. toukokuuta

Nimen helatorstai alkuperä

Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa hela viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan helg. Sana helatorstai on saatu muinaisruotsin sanasta helghathorsdagh, joka merkitsee pyhää torstaita. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, rukoussunnuntain, ja helatorstain välisinä päivinä, kanttaanpyhinä, kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.[1]

Helatorstain pakanallinen historia

Pakanuuden ajalta periytyvä hela on kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun, ja sitä vietetään, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon.[6] Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla sytytettiin entisaikaan helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita.[6] Karja ajettiin tulien läpi laitumelle karjatautien ehkäisemiseksi. Tavat ovat yhä paikoin elossa. Simaa juodaan, käydään lemmensaunassa ja tehdään lemmentaikoja. Nuoret myös tanssivat kokoilla.

Helatorstai muualla maailmassa

Helatorstai on julkinen vapaapäivä Alankomaissa, Belgiassa, Haitissa, Indonesiassa, Islannissa, Itävallassa, Kolumbiassa, Liechtensteinissa, Luxemburgissa, Madagaskarilla, Namibiassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Vanuatulla.

Katso myös

Lähteet

Kirkkovuosi: Helatorstai 30.04.2018. Kirkon tiedotuskeskus. Viitattu 11.5.2018.
Ap. t. 1:3–11
Mark. 16:19
Luuk. 24:50–53
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivusto, jossa on skannattuja kopioita vanhoista almanakoista (vertaa toukokuun sivuja 1972 ja 1973 tai 1991 ja 1992)
Christfrid Ganander: Mythologia Fennica

Aiheesta muualla

Ortodoksisen kirkon kirkkovuosi

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[KirkTied-1] Kirkkovuosi: Helatorstai 30.04.2018. Kirkon tiedotuskeskus. Viitattu 11.5.2018.

[2] Ap. t. 1:3–11

[3] Mark. 16:19

[4] Luuk. 24:50–53

[5] Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivusto, jossa on skannattuja kopioita vanhoista almanakoista (vertaa toukokuun sivuja 1972 ja 1973 tai 1991 ja 1992)

[ReferenceA-6] Christfrid Ganander: Mythologia Fennica