Kristinehamnin kunta

Kristinehamnin kunta (ruots. Kristinehamns kommun) on Värmlannin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Värmlantiin. Kunnan keskustaajama on Kristinehamn.[3]

Kristinehamnin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Värmlannin lääni
Maakunta Värmlanti
Keskustaajama Kristinehamn
Kuntakoodi 1781
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 755,20 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 24 099
 – Väestötiheys 31,9 as./km²









Kristinehamnin kunnan alueella sijainneet pitäjät.

Kunnan maapinta-ala on 755,20 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 24 099 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 109,59 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 14,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan alueella sijaitsi Kristinehamnin kaupunki ja viisi maalaiskuntaa. Vuonna 1951 Varnumin maalaiskunta liitettiin Kristinehamnin kaupunkiin. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kaksi "suurkuntaa":

  • Visnum (Rudskoga, Södra Råda, Visnum ja Visnums-Kil)
  • Väse (Väse ja Ölme)

Visnumin maalaiskunnassa sijaitsi vuosina 1948–1954 Björneborgin taajaväkinen yhdyskunta.

Nykyinen Kristinehamnin kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä Kristinehamnin kaupunki, Ölmen seurakunta jaetusta Väsen maalaiskunnasta sekä Visnumin maalaiskunta lukuun ottamatta Södra Rådan seurakuntaa. Södra Råda liitettiin Gullspångin kuntaan Skaraborgin läänisä.[6]

Väestönkehitys
Kristinehamnin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 25 948
1955
  
 26 704
1960
  
 27 892
1965
  
 27 708
1970
  
 27 851
1975
  
 27 811
1980
  
 26 977
1985
  
 26 107
1990
  
 25 865
1995
  
 25 738
2000
  
 24 297
2005
  
 23 899
2010
  
 23 808
2015
  
 24 270
2020
  
 24 190
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 3 103 12,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 611 2,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 468 6,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 19 088 78,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 320 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 439 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 170 270 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 47 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 17,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,3 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 24,1 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,0 2,6
  jalostus 27,5 24,9
  palvelut 68,6 71,7
  tuntematon 0,9 0,9
  Työpaikkoja ja työllisiä 9 171 10 185
  työpaikkaomavaraisuus 90,0

Taajamat

Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,7 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 362 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Kristinehamn17 839
2Björneborg1 099
3Bäckhammar284
4Ölme224

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

  • Nybble

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

  • Ljunggården
  • Nybble
  • Skottlanda
  • Sörkastet + Rönneberg + Strandudde
  • Torpa

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

  • Åsviken + Lundsholm

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kristinehamnin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 6 6 7 9 8 7 8 7 8 8 12 11 7 7 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 10 11 8 7 5 5 5 4 4 7 4 5 5 7 {{{c2022}}}
  Liberaalit 6 6 6 4 8 9 7 5 4 6 2 2 4 5 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 1 1 1 1 1 1 3 2 4 4 1 1 1 1 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 2 1 2 2 2 1 2 2 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 23 23 24 26 24 22 19 25 19 16 14 16 16 11 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 3 2 3 2 3 3 3 4 8 5 3 3 3 3 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1 3 6 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 3 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[22] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 41 41 41 41 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Kristinehamnin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Kristinehamnin piiri
  • Rudskogan piiri
  • Visnumin piiri
  • Visnums-Kilin piiri
  • Ölmen piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Kristinehamn
  • Rudskoga
  • Visnums-Kil
  • Visnum
  • Ölme

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Kristinehamn
  • Rudskoga
  • Varnum*
  • Visnum
  • Visnums-Kil (Fiskekil, Kil)
  • Ölme (Ölmehärad)

Kirkot
  • Björneborgin kirkko
    Björneborgin kirkko
  • Kristinehamnin kirkko
    Kristinehamnin kirkko
  • Rudskogan kirkko
    Rudskogan kirkko
  • Visnums-Kilin kirkko
    Visnums-Kilin kirkko
  • Visnumin kirkko
    Visnumin kirkko
  • Ölmen kirkko
    Ölmen kirkko
  • Östervikin kappeli
    Östervikin kappeli

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.3.2022. (ruotsiksi)
  3. Kristinehamn Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Sveriges kommuner åren 1952-1986 (PDF) (Förändringar i kommunindelning och kommunkoder) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  7. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.3.2022. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Värmlannin läänin kunnat
    Arvikan kunta • Edan kunta • Filipstadin kunta • Forshagan kunta • Grumsin kunta • Hagforsin kunta • Hammarön kunta • Karlstadin kunta
    Kilin kunta • Kristinehamnin kunta • Munkforsin kunta • Storforsin kunta • Sunnen kunta • Säfflen kunta • Torsbyn kunta • Årjängin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.