Kristalina Georgieva

Kristalina Georgieva syntyi Bulgarian Sofiassa vuonna 1953.[1] Georgievan äiti piti kauppaa Sofiassa, ja hänen isänsä toimi rakennusinsinöörinä. Perheeseen kuului Kristalina-tyttären lisäksi myös poika. Kristalina Georgieva on 1800-luvulla eläneen vallankumouksellisen Ivan Karšovskin lapsenlapsenlapsi. Karšovskia pidetään yhtenä nyky-Bulgarian perustajista.[2]

Georgieva valmistui vuonna 1976 poliittisesta taloustieteestä ja sosiologiasta Karl Marxin taloustieteen instituutista.[2] Hän toimi valmistuttuaan instituutissa apulaisprofessorina vuoteen 1993 saakka.[3] Tuona aikana Georgieva muun muassa kirjoitti taloustieteen oppikirjan. Hän erikoistui ympäristötaloustieteeseen ja käsitteli vuonna 1986 valmistuneessa väitöskirjassaan Yhdysvaltain ympäristöpolitiikkaa ja talouskasvua.[2]

Väitöskirjansa jälkeen Georgieva oli vuodet 1987–1988 tutkijatohtorina London School of Economicsissa. Kommunismin kaaduttua Bulgariassa hän sai useita paikkoja vierailevana professorina ja tutkijana. Georgieva oli vuonna 1991 Etelä-Tyynenmeren yliopiston ja Australian kansallisen yliopiston vierailevana professorina ja vierailevana tutkijana Massachusetts Institute of Technologyssä 1991–1992.[2]

Georgievan ura alkoi 1990-luvulla suuntautua akateemista maailmasta Maailmanpankkiin, jota hän konsultoi vuonna 1992 Keski- ja Itä-Euroopan ympäristöpolitiikasta.[2] Maailmanpankissa Georgieva aloitti vuonna 1993 saatuaan sieltä työpaikan ympäristötaloustieteilijänä.[3] Hän hoiti tehtävää vuonna 1997, jolloin hänet ylennettiin Itä-Aasian ja Tyynenmeren ympäristöosaston esimieheksi, vastuullaan muun muassa erilaiset alueelliset ympäristöohjelmat. Koko osaston johtoon Georgieva valittiin seuraavana vuonna.[1]

Georgieva nousi vuonna 2000 Maailmanpankkiryhmän ympäristöosaston johtajaksi johtamaan Maailmanpankin ympäristöstrategiaa ja -politiikkaa. Hänestä tuli neljä vuotta myöhemmin Maailmanpankkiryhmän Venäjän-toimintojen johtaja.[1] Vuosina 2007–2008 Georgieva toimi kestävän kehityksen johtajana. Hänen vastuullaan oli muun muassa Maailmanpankin infrastruktuuriin, kaupunkisuunnitteluun, maanviljelyyn sekä ympäristöasioiden ja yhteiskunnallisten asioiden kehittämiseen suunnatut lainat.[3]

Maailmanpankkiryhmän kaikista lainaoperaatioista Georgieva johti peräti 60 prosenttia. Vuosina 2008–2010 Georgieva toimi Maailmanpankkiryhmän varajohtajana ollen linkkinä korkeimman johdon, hallituksen ja valtioiden välillä. Maailmanlaajuisen taantuman edellä vuonna 2008 Georgieva oli keskeisessä asemassa Maailmanpankin hallinnollisessa uudistuksissa.[3]

EU:n kansainvälisen yhteistyön, humanitaarisen avun ja kriisinhallinnan komissaari Georgieva kuvattuna Friends of Europen tapahtumassa vuonna 2011.

Bulgaria valitsi vuonna 2010 Georgievan komissaariehdokkaaksi, kun edellinen ehdokas Rumjana Želeva oli saanut kritiikkiä omistuksistaan ja suoriutumisestaan parlamentin kuulemisessa.[4] Georgievasta tuli Barroson toisen komission kansainvälisen yhteistyön, humanitaarisen avun ja kriisinhallinnan komissaari. Hänen alaisuudessaan oli yksi maailman suurimmasta humanitaarisen avun budjeteista.[3] EU-komissaarina Georgievaa pidettiin aktiivisena kriisinhallinnan kehittäjänä ja hän vierailikin useilla kriisialueilla. Hän puolusti muun muassa riippumattomien organisaatioiden asemaa maailman kriisipesäkkeissä.[5]

Georgieva jatkoi komissaarina myös vuonna 2014 aloittaneessa Junckerin komissiossa, jossa hän sai budjetti- ja henkilöstökomissaarin tehtävän. Hän oli myös yksi komission varapuheenjohtajista. Tehtävässään Georgievan vastuulle kuuluivat Euroopan unionin noin 161 miljardin euron budjetin ja noin 33 000 ihmisen henkilöstön valvonta.[3]

Georgieva jätti Junckerin komission kesken sen virkakauden aloittaessaan tammikuussa 2017 Maailmanpankin ensimmäisenä toimitusjohtajana.[3] Georgieva on onnistunut tehtävässään kaksinkertaistamaan pankin pääoman ja näin takaamaan paremmin lainoja kehittyville maille. Maailmanpankki ilmoitti huhtikuussa, että se oli saanut historiansa suurimman rahoituserän, joka oli nostanut pääoman 13 miljardiin dollariin.[6]

Georgieva toimi vuonna 2019 helmikuun alusta huhtikuulle Maailmanpankkiryhmän virkaatekevänä pääjohtajana, kun Kim oli eronnut tehtävästä. Kimin seuraajaksi nimitettiin huhtikuussa David Malpass.[3][7]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristalina Georgieva Wikimedia Commonsissa