Kriitikko

Kriitikko (kreikan sanasta κριτικός, ”erittelytaitoinen”) eli arvostelija tutkii ja arvottaa jotakin yksittäistä taiteen tai kulttuurin alaa tai useampia aloja. Kriitikoksi kutsutaan usein myös henkilöä, joka arvostelee jotakin ilmiötä toistuvasti.

J. V. Snellman oli paitsi valtiomies ja filosofi, myös toimittaja ja taidekriitikko. Oskar Nylanderin maalaama muotokuva vuodelta 1849.

Sanat kriitikko ja kritiikki viittaavat tavallisesti jonkun henkilön valitseman alan tai alojen järjestelmälliseen tutkimukseen. Niillä tarkoitetaan yleensä tähän työhön omistautumista, pikemminkin kuin vain henkilökohtaisten mielipiteiden lausumista.

Suomalaisen kritiikin historiasta voi mainita esimerkiksi J. V. Snellmanin ja Zachris Topeliuksen, jotka molemmat toimivat aikoinaan kriitikoinakin osana toimittajan töitään. Kriitikot alkoivat toimia Suomessa 1800-luvulla, mutta vasta 1900-luvun alussa alkoivat vaikuttaa ensimmäiset ammatti- tai ammattimaisesti toimivat kriitikot sanomalehdissä.

Kriitikko saattaa erikoistua jonkin taiteenalan tutkimiseen ja kritiikkiin, tai hän saattaa valita kritiikkinsä kohteeksi useita taiteenaloja. Taidekriitikot kirjoittavat tavallisesti sanomalehtiin, aikakauslehtiin tai muihin julkaisuihin, kirjoihin tai verkkosivuille.

Suomessa on vain muutamia päätoimisia kriitikoita. Suurin osa työskentelee avustajina sanomalehdissä tai muissa julkaisuissa muun työnsä ohella. Suomen arvostelijain liitto ilmoittaa verkkosivullaan, että sillä on lähes tuhat jäsentä.[1] Järjestö on jakautunut jaoksiin eri taiteenalojen mukaan, joita ovat elokuva, kirjallisuus, kuvataide, musiikki sekä tanssi ja teatteri.

Yleisradion elokuussa 2008 julkaiseman Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä kulttuuriammateista vähiten arvostettuja ovat lausuntataiteilija, underground-taiteilija, kulttuuritoimittaja, taidegalleristi ja kriitikko. Kyselyn arvostetuimpia olivat kirjailija, näyttelijä, klassisen musiikin säveltäjä, elokuvaohjaaja, kapellimestari ja taidemaalari.[2]

(Kuvataidekriitikkoja käsitellään artikkelissa Taidekritiikki, kirjallisuuskriitikkoja artikkelissa Kirjallisuuskritiikki ja elokuvakriitikoita artikkelissa Elokuvakritiikki.)

Musiikkikritiikki

Ulkomaisia musiikkikriitikoita

  • Theodor W. Adorno, kirjallisuus, estetiikka, musiikki, Saksa 1920-luvulta
  • Hector Berlioz, kirjallisuus, musiikki Ranska 1828 alkaen
  • Eduard Caudella, musiikki, Romania 1800-luku
  • Claude Debussy, musiikki, Ranska 1862–1918
  • Alfred Einstein, Saksa, Zeitschrift für Musikwissenschaft 1918, Münchner Post, Berliner Tageblatt 1927, USA
  • Eduard Hanslick, musiikki, Itävalta-Unkari 1800-luku
  • Joachim Kaiser, Saksa 1951, Süddeutsche Zeitung 1959 alkaen
  • E. T. A. Hoffmann (Johannes Kreisler), kirjallisuus, musiikki, Saksa, Allgemeine musikalische Zeitung 1808 alkaen
  • Max Kalbeck, Saksa, Schlesische Zeitung 1875 Itävalta, Allgemeine Zeitung 1880, Neue Wiener Tagblatt 1886–1921
  • Friedrich Nietzsche, kirjallisuus, musiikki, kulttuuri, Saksa 1880 alkaen
  • Ezra Pound, kirjallisuus, kuvataide, musiikki, Yhdysvallat, Englanti, Italia 1909–1972
  • Romain Rolland, Musiikkikriitikko, Ranska
  • Johann Adolph Scheibe, musiikki, Saksa, Tanska 1700-luku
  • Robert Schumann, Saksa, Allgemeine musikalische Zeitung 1831, Neue Zeitschrift für Musik 1834
  • Hans Heinz Stuckenschmidt, Saksa, Böömi 1920, Berliner Zeitung am Mittag 1929, Neuen Zeitung 1947
  • Pjotr Tšaikovski, Venäjä, 1871 alkaen

Tunnettuja suomalaisia musiikkikriitikoita

  • Heikki Aaltoila, musiikkiarvostelija, Ylioppilaslehti 1932–1936, Ajan Suunta 1936–1943, Uusi Suomi 1943–1986
  • Jussi Ahlroth
  • Atte Blom, musiikkikriitikko, Huvfudstadsbladet 1965 alkaen, Rytmi, Rondo
  • Karl Flodin, musiikkikriitikko, Hufvudstadsbladet 1879 ja 1881, Helsingfors 1882, Aftonposten 1899, Nya Pressen 1883, 1885–1898, 1900 ja 1906–1908, La Plata (Buenos Aires) 1908–1921, Euterpe 1901–1905, Helsingfors-Posten 1900–1905
  • Seppo Heikinheimo, musiikkikriitikko, Uusi Suomi 1957, 1959–1963, Helsingin Sanomat 1963–1997
  • Olli Hämäläinen, musiikkikriitikko Muusikko 1951–1957, Rytmi 1949–1959, Suosikki 1959–1960
  • Axel Gabriel Ingelius, musiikkikriitikko, Borgå Tidning, Eos, Helsingfors Tidningar, Morgonbladet, Åbo Tidningar ja Åbo Underrättelser, aktiivisimmillaan 1840– ja 1850-luvut
  • Evert Katila, musiikkiarvostelija, Päivälehti 1896–1899, Uusi Suometar 1899–1918, Helsingin Sanomat 1919–1942
  • Uuno Klami, musiikkiarvostelija, Iltalehti ja Ajan Sana 1930, Uusi Suomi 1931, Helsingin Sanomat 1932–1959
  • Heikki Klemetti, musiikkikriitikko, Säveletär 1907, Suomen musiikkilehti 1930, 1933–1946, Uusi Suomi 1919–1945
  • Taneli Kuusisto, musiikkikriitikko, Ylioppilaslehti, Helsingin Sanomat, Ajan Sana, Suomenmaa, Uusi Suomi, Musiikkitieto, Kirkkomusiikki, Musiikki.
  • Leevi Madetoja, musiikkiarvostelija, Helsingin Sanomat 1916–1932
  • Lauri Otonkoski, musiikkikriitikko, Helsingin Sanomat
  • Selim Palmgren, musiikkiarvostelija Hufvudstadsbladet 1930–1951
  • Erkki Salmenhaara, musiikkikriitikko, Ylioppilaslehti 1959–1961, Kauppalehti 1962–1963, Helsingin Sanomat 1963–1972
  • Erik Tawaststjerna, musiikkikriitikko, Finsk Tidskrift 1943–1951, SNS-Kansan Sanomat 1945–195, Svenska Demokraten 1949–1950, Hufvudstadsbladet 1956–1957, Suomalainen Suomi 1956–1957, Helsingin Sanomat 1957–1989
  • Zachris Topelius
  • Karl Fredrik Wasenius (Bis), musiikkiarvostelija, Hufvudstadsbladet
  • Harri Wessman, musiikkikriitikko
  • Martin Wegelius, musiikkiarvostelija, kirjallisuusarvostelija Helsingfors Dagblad (X ja M. W.) 1869–1871, 1874–1875
  • Martti Vuorenjuuri, Helsingin Sanomat 1950-luku
  • Susanna Välimäki, musiikkikriitikko, Musiikki, Yle

Teatteri- ja tanssikritiikki

Ulkomaisia teatteri- ja tanssikriitikoita
  • Klaus Mann, kirjallisuus, teatteri, Saksa, Yhdysvallat 1924–1949

Tunnettuja suomalaisia teatterikriitikoita

  • Eliel Aspelin-Haapkylä, teatteri- kuvataide- ja kirjallisuuskriitikko, Kirjallinen Kuukausilehti, Morgonbladet, Valvoja, Aika ja Uusi Suometar[3]
  • Heikki Eteläpää, teatteri ja elokuvakriitikko, Etelä-Saimaa 1944–1946, Savon Sanomat 1946, Teatteri 1946–1950, Ilta-Sanomat 1956–1960, Uusi Suomi 1960-1989
  • Rafael Hertzberg, kirjallisuus- teatteri- ja taidekriitikko Helsingfors Dagblad 1875–1888, kirjallisuuskriitikko Hufvudstadsbladet 1890 alk.
  • Raoul af Hällström, teatteri- ja tanssikriitikko, Svenska Pressen 1944–, Nya Pressen 1923–1965, Filmiaitta 1930–1932, Filmnytt 1934, Uusi Suomi 1946–, Filmitähti 1949–1951, Helsingin Sanomat 1965–1975
  • Jukka Kajava, teatterikriitikko, Helsingin Sanomat 1967–2005
  • Eeva Kauppinen, teatteri- ja tanssikriitikko, Kaleva 1984 alk.
  • Hans Kutter, elokuvakriitikko Hufvudstadsbladet 1936–1946, teatterikriitikko 1946–1969
  • Sylvi-Kyllikki Kilpi, kirjallisuus- ja teatterikriitikko, Kansan Lehti 1923–1932 [4]
  • Kaisu Mikkola, Kaleva 1963
  • Maija Savutie-Myrsky, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, Kansan Lehti 1937–1941, Suomen Sosialidemokraatti 1943–1944, Vapaan Sana 1948–1957, Kansan Uutiset
  • Anna-Maria Tallgren, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, Helsingin Sanomat 1910–1925, Valvoja 1918–1925
  • Viljo Tarkiainen, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, Uudenmaa 1902–1903, Valvoja 1903–1907, Helsingin Sanomat 1904–1916, 1918–1920, Uusi Suometar 1916–1918
  • Sole Uexküll, teatteri- ja kuvataidekriitikko, Elanto-lehti 1945, Suomalainen Suomi, Kuva, Maakansa, Helsingin Sanomat 1949–1977
  • Marjatta Väänänen, teatterikriitikko 1949–1972 [5]
  • Thomas Warburton, kirjallisuus- ja teatteriarvostelija, Finsk Tidskrift 1943, Nya Argus 1949–1975

Katso myös

Lähteet
  • Thomas Anderberg, Alla är vi kritiker, Atlas, 2009.

Viitteet
  1. SARV (yhdistyksen verkkosivu) SARV Suomen arvostelijain liitto. Viitattu 13.10.2016.
  2. Kirjailija, näyttelijä ja säveltäjä arvostetuimmat kulttuuriammatit, YLE uutiset 14.08.2008. Viitattu 18.8.2008.
  3. Jean Sibeliuksen aikalaisia viitattu 10.12.2007
  4. Eduskunta, edustajamatrikkeli viitattu 10.12.2007
  5. Eduskunta, edustajamatrikkeli viitattu 10.12.2007

    Aiheesta muualla

    Kirjallisuutta
    • Kriittinen piste : Tekstejä kritiikistä 2018. Toim. Ville Hänninen. Helsinki : Suomen arvostelijain liitto ry, 2018. ISBN 978-951-96795-6-3.
    Estetiikka ja taidefilosofia
    Aiheet

    Taidekäsitys • Estetismi • Esteettinen arvostelma • Esteettinen kontemplaatio • Esteettinen relativismi • Maku • Tyyli

    Estetiikan teoriat

    Imitaatio • Institutionaalinen taideteoria • Mimesis • Reseptioestetiikka • Symptomaattinen taideteoria

    Esteettiset kategoriat

    Kauneus • Ylevä • Pittoreski

    Sovellettu estetiikka

    Clauden lasi • Musiikkifilosofia • Myyttikritiikki • Ympäristöestetiikka • Taidepsykologia

    Taidefilosofit

    Alexander Gottlieb Baumgarten • Arthur Danto • George Dickie • Nelson Goodman • Hegel • Yrjö Hirn • Immanuel Kant • Aarne Kinnunen • Wilhelm Worringer

    Artikkeleita aiheesta

    Abjektio • Aihe • Alkuperäisyys • Appropriaatio • Arvostelu • Autenttisuus • Arvostelija • Esittävä taide • Formalismi • Kertomus • Kitsch • Korkeasta tyylistä • Motiivi • Pastissi • Pastoraali • Representaatio • Reproduktio • Samastuminen • Taidemaailma • Taidetta taiteen vuoksi

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.