Kresttsyn piiri

Kresttsyn piiri sijaitsee Novgorodin alueen keskiosassa. Se rajoittuu luoteessa Novgorodin, pohjoisessa Malaja Višeran, koillisessa Okulovkan, kaakossa Valdain, etelässä Demjanskin ja lounaassa Parfinon piireihin.[3] Pinta-alasta 75,9 % on metsää, 20,8 % maatalousmaata ja 2,2 % asuinaluetta[4].

Piirin itäosa kuuluu Valdain ylänköön ja länsiosa Ilmajärven alankoon[1]. Seudulla virtaavat Msta, Holova, Mošnja, Niša ja Jaimlja. Järviä ovat Jamno, Lamerje ja Gusino.[5] Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora, turve, sapropeeli ja savi[6]. Piirin alueella on kahdeksan luonnonmuistomerkeiksi julistettua suojelukohdetta, joiden yhteispinta-ala on 33,61 neliökilometriä[7].

Seutu kuuluu manner- ja meri-ilmaston siirtymäalueeseen. Tammikuun keskilämpötila on –8,9 °C ja heinäkuun 17,2 °C. Vuotuinen sademäärä on 695 millimetriä. Ilmanala on kostea varsinkin syksyllä ja talvella.[8]

Piiriin kuuluu Kresttsyn kaupunkikunta ja neljä maalaiskuntaa: Novoje Rahino, Rutšji, Ust-Volma ja Zaitsevo[9]. Hallinnollinen keskus on Kresttsyn kaupunkimainen taajama, josta on 85 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin[1].

Kresttsy on piirin ainoa kaupunkiasutus. Sen osuus väestöstä on 60 %.[10] Asutuskeskuksia on yhteensä 137[1].

Asukasluvun kehitys

Seudun kylät kuuluivat 1700-luvulle saakka Novgorodin Derevan viidennekseen. Moskovan ja Novgorodin sekä myöhemmin Pietarin välisen maantien varrella sijainneesta Kresttsystä kehittyi tärkeä liikenteen keskus. Vuonna 1776 siitä tuli kaupunki ja Novgorodin lääniin kuuluneen Kresttsyn kihlakunnan keskus. Kihlakuntakaupunki lähiympäristöineen oli kuuluisa kirjontatöistään, joiden perinnettä jatkaa Krestetskaja strotška -niminen ompelimo.[17]

Kresttsyn kihlakunta lakkautettiin vuonna 1922. Vuonna 1927 sen tilalle perustettiin Kresttsyn piiri, joka kuului aluksi Leningradin alueen Novgorodin piirikuntaan. Vuonna 1944 se liitettiin vasta perustettiin Novgorodin alueeseen. Vuonna 1963 muodostettiin Kresttsyn teollisuuspiiri, mutta jo vuonna 1965 palattiin entiseen piirijakoon.[18]

Piirin läpi kulkee Moskovan ja Pietarin välinen valtatie M10, josta haarautuu Kresttsyssa maantie Okulovkan kautta Borovitšiin ja Podlitovjessa Parfinon kautta Staraja Russaan. Bologojen ja Dnon väliseltä rautatieltä haarautuu Valdaissa Kresttsyyn johtava tavaraliikenteen sivurata.[19] Piirin kautta kulkevat myös Serpuhovin ja Belousovon sekä Pietarin väliset kaasujohdot[20].

Talous perustuu puunhankintaan ja -jalostukseen sekä elintarvike- ja kevyeen teollisuuteen[21]. Maatalous tuottaa maitoa, lihaa, munia, viljaa, perunaa, vihanneksia ja hunajaa[22].

Piirissä toimii viisi lastentarhaa, seitsemän yleissivistävää koulua, erityiskoulu, lasten harrastuskeskus ja ammattikoulu. Kulttuurilaitoksia ovat piirin kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, kirjastolaitos ja kotiseutumuseo. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala, lastenkoti ja vanhainkoti.[23]

Seudulta on löydetty lukuisia muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Ust-Volmassa Volmajoen rannalla on ajanlaskun alusta peräisin oleva muinaislinna. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Kresttsyn matkapalatsi, Tatištševin kartanoalue Ust-Volmassa, piirikeskuksen ja maalaiskylien kirkot sekä vanhat hallinto-, asuin- ja talousrakennukset.[24] Rutšjin kylässä on runoilija Velimir Hlebnikoville omistettu museo. Berjozova Gorassa toimii moottoriurheilukeskus.

• Shema territorialnogo planirovanija Krestetskogo munitsipalnogo raiona Novgorodskoi oblasti: Materialy po obosnovaniju projekta shemy territorialnogo planirovanija 2012. Veliki Novgorod: Graf-Info. Viitattu 5.10.2013. (venäjäksi)

• Kresttsyn piirin sivusto (venäjäksi)