Kreolikieli

Kreolikieli, lyhyemmin kreoli,[1] on kieli, joka on syntynyt, kun erikielisten ryhmien keskinäiseksi kieleksi kehitetty yksinkertainen pidginkieli on saanut äidinkielisen puhujakunnan ja muuttunut täysipainoiseksi kieleksi. Kreoliksi voidaan kutsua myös pidginiä, joka on vain kasvanut yhteisön kieleksi ilman äidinkielisiä puhujia.[2]

Muutos pidginistä kreoliksi voi olla hidas, ja pidginin ja kreolin välimuotoja kutsutaan joskus ”laajennetuiksi pidgineiksi”.[2]

Kreolit ovat yleensä jonkin länsimaisen siirtomaavallan kielen (superstraattikielen) ja jonkin paikallisen kielen (substraattikielen) sekoituksia. Joillakin kreoleilla on miljoonia tai jopa kymmeniä miljoonia puhujia, kuten nigerialaisella naijalla, jota puhuu Nigeriassa joko äidinkielenään tai toisena kielenään noin 30 miljoonaa ihmistä. Papuauusiguinealaisella tok-pisinillä on noin viisi miljoonaa puhujaa ja jamaikankreolilla kolme miljoonaa puhujaa.[2]

Etymologia

Kreoli-sana on ilmeisesti peräisin portugalista (crioulo, ‘kotimaalainen henkilö’) tai espanjasta (criollo, ‘natiivi’). Niistä sana lainattiin ranskaan (créole) ja siitä englantiin (creole). Sana palautuu latinan verbiin creare, ‘luoda, tuottaa’. Kreolilla tarkoitettiin aluksi siirtomaissa, etenkin Karibialla, syntyneitä eurooppalaisia. Sitten sen merkitys muuttui tarkoittamaan ketä tahansa tai mitä tahansa siirtomaissa syntynyttä tai kasvatettua, ja sana alkoi lopulta tarkoittaa siirtokuntien valtaväestöjen kulttuureja ja kieliä. Sanan varhaisin käyttö erilliseen kreolikieleen viittaamassa tunnetaan vuodelta 1684, kun portugalilainen Francisco de Lemos Coelho käytti sitä vuonna 1684 nykyisen Guinea-Bissaun alueella Afrikassa puhutusta creoulo de Cacheu -kielestä. Englannin kieleen sana tuli viimeistään vuonna 1726, ja sillä tarkoitetaan nykyisin etupäässä kolonialismin seurauksena syntyneitä kieliä, vaikka osa kreoleista ei perustukaan mihinkään eurooppalaiseen kieleen.[3]

Piirteet

Kreolit nähdään usein muita kieliä morfosyntaktisesti yksinkertaisempina. Niistä usein puuttuvat lähtökielten harvinaisimmat foneemit, ja tavut ovat yleensä muotoa konsonantti+vokaali. Toonia esiintyy hyvin harvoin, eikä sillä ole kieliopillista merkitystä. Muoto-oppi on rajoittunutta, ja redundanssia ja useiden peräkkäisten liitteiden käyttöä vältetään. Analyyttiset rakenteet ovat yleisiä. Sijamuodot yleensä puuttuvat kokonaan, ja lukukin on valinnainen. Kieliopillinen suku ei ole tärkeä. Aikamuotoja, aspekteja ja tapaluokkaa kuvataan usein vain yhdellä tunnuksella kutakin. Ei-finiittisiä verbimuotoja ei yleensä ole lainkaan. Sanajärjestys on kiinteä, yleensä SVO kaikentyyppisissä lauseissa, myös kysymyslauseissa, joissa käytetään nousevaa intonaatiota. Kaksoisnegatiivi on yleinen. Passiivia ei yleensä ole. Useita verbejä voidaan käyttää peräkkäin yhtenä verbiyksikkönä.[4]

Kreolin sanasto on suurimmaksi osaksi peräisin yhdestä kielestä. Joidenkin sanojen merkitys on muuttunut lähtökielen merkityksestä. Relatiivipronominit usein puuttuvat.[4]

Tyypit

Ulkosyntyiset kreolit ovat syntyneet sellaisissa monikielisissä maahanmuuttajayhteisöissä, joihin ei ole kuulunut alkuperäisväestöä. Tällaisia olivat esimerkiksi asumattomille seuduille saapuneet uudisasukkaat, tai paikat, joissa alkuperäisväestö katosi nopeasti uudisasukkaiden saapumisen jälkeen. Monikielinen tällaisesta yhteisöstä tuli, kun siihen tuotiin työvoimaa eri maista, ja heidän parissaan syntyi kreolikieliä.[5]

Plantaasikreoleita syntyi siirtomaiden plantaasitalouden seurauksena. Plantaasien työntekijät olivat etupäässä Atlantin yli rahdattuja orjia, tai Tyynellämerellä velkaorjia. Kreoli syntyi näiden monikielisten työntekijöiden yhteiseksi kieleksi plantaaninomistajien kanssa kommunikoidessa. Karibialla puhutaan edelleen useita plantaasikreoleina syntyneitä kreoleja. Niitä kehittyi myös Yhdysvaltain eteläosissa ja Länsi-Afrikan rannikolla sekä Intian valtameren saarilla.[6]

Karanneet orjat kehittivät joskus kreoleja, joita he puhuivat vaikeapääsyisissä asutuksissaan. Tällaisia kreoleja on edelleen käytössä esimerkiksi Surinamessa, Kolumbiassa ja São Toméssa.[7]

Sisäsyntyiset kreolit kehittyivät useimmiten uudisasukkaiden ja alkuperäisväestön kontaktien ja kaupankäynnin seurauksena. Moni näistä kreoleista perustuu portugalin kieleen, ja niitä puhutaan edelleen Länsi-Afrikassa ja Aasian etelärannikoilla. Jotkin sisäsyntyiset kreolit eivät perustu kaupankäyntiin vaan väestöjen muuttoliikkeisiin, ja Afrikassa tällaisilla ei-europpalaisilla kreoleilla voi olla miljoonia puhujia.[8]

Asema

Monella kreolikielellä on ollut vaikea historia, ja niitä on väheksytty ”viallisina”, ”laiskoina” ja ”kieroutuneina”. Kreoleja ei hyväksytty opetuksen tai median kieliksi, ja niillä on harvoin ollut virallinen asema maassaan. Esimerkiksi Havaijin viralliset kielet ovat nykyisin englanti ja havaijin kieli, mutta Havaijin kreolienglannilla ei ole virallista asemaa, vaikka puolet väestöstä puhuu sitä äidinkielenään. Kreolin puhujat käyttävätkin äidinkieltään lähinnä vain epävirallisissa yhteyksissä. Nykyajan kielentutkijat kuitenkin pitävät kreoleja samanarvoisina kuin muitakin kieliä. Kreolien asema on myös yleisestikin paranemassa monessa yhteiskunnassa, ja myös kreolinkielisen kirjallisuuden määrä on kasvussa.[9]

Luettelo kreolikielistä

Englannin kreolit

Englanti toimii superstraattina muun muassa seuraavissa kielissä:

  • Kreyol on kieli, jota puhutaan Liberiassa. Siinä superstraatteina ovat englanti ja ranska, substraatteina bantukielet.
  • Tok-pisin on pidginin kautta syntynyt kreolikieli, jota puhutaan Papua-Uudella-Guinealla. Superstraatti on englanti, substraatteja ovat paikalliset kielet. Kielen nimi on lähtöisin englannin sanoista talk pidgin. Hyvin läheisiä kreolikieliä ovat Vanuatulla puhuttava bislama ja Salomonsaarilla puhuttava pijin.
  • Kriol on nykyisin Australian aboriginaalien suurin englannista poikkeava kieli; sen puhujia on yli 10 000.
  • Pitcairnin ja norfolkin kielet ovat kieliä, joita puhutaan Pitcairnilla ja Norfolkinsaarella. Kummassakin superstraattina on englanti ja substraattina tahiti.
  • Sranan tongoa eli ”taki-takia” (engl. talkie-talkie) puhutaan Surinamessa. Kielen nimi on lähtöisin sanoista Surinam tongue, mutta muun muassa espanjan kielen vaikutuksesta kielen fonotaksi ja fonologia on kehittynyt täysin omaan suuntaansa. Muita Surinamessa puhuttavia kreolikieliä ovat saarmacca, ndyuka ja kwinti.
  • Kriolia eli Belizen kreolia puhutaan Keski-Amerikan Belizessä; noin 40 prosenttia väestöstä puhuu sitä äidinkielenään. Belizen kreolin substraatteja ovat muiden muassa maya-kielet kitche ja ketsua sekä carib-intiaani (garifuna), minkä takia se on läheisempää sukua Hondurasin Miskito-rannikolla puhutun kreolin kanssa kuin esimerkiksi Jamaikan patoisin kanssa.
  • Havaijin pidginenglanti syntyi 1830-luvulla niin eurooppalaisten kuin aasialaistenkin saapuessa suurissa määrin Havaijille.

Espanjan kreolit

Espanja on superstraattina ainakin neljässä kreolikielessä:

  1. Chavacano eli chabacano (tarkoittaa suom. vulgaari) on Filippiineillä puhuttava kreolikieli. Sen puhujia on lähes 300 000 Filippiineillä ja Sabahissa, Malesiassa. Kielen kielioppi pohjautuu Filippiinien alkuperäisiin kieliin. Kielellä järjestetään peruskouluopetusta, ja sitä käytetään televisiossa ja radiossa.
  2. Palenquero eli palenque on Kolumbiassa puhuttava kreolikieli, jota puhuu noin 2 500 ihmistä San Basilio de Palenquen kylässä ja joissakin Barranquillan lähiöissä Kolumbiassa. Kylän muodostivat aikanaan paenneet orjat ja alkuperäisväestö. Monet orjista eivät olleet pitkään aikaan olleet yhteydessä espanjalaisiin eivätkä siten olleet ehtineet oppia kieltä täydellisesti. Substraatteina toimivat erilaiset afrikkalaiset kielet. Espanjankieliset eivät ymmärrä palenqueroa. Pääasiassa sen puhujat ovat iäkkäämpää väestöä; alle 25-vuotiaista kieltä puhuu 10 prosenttia kylän väestöstä.
  3. Papiamento eli papiamentu on Alankomaiden Antilleilla ja Arubassa puhuttava kreolikieli, jota puhuu nykyisin noin 329 000 ihmistä. Se on itse asiassa alun perin portugaliin pohjautuva kreoli, mutta nykyään se muistuttaa yhä enenevässä määrin espanjaa. Espanjan ja portugalin samankaltaisuuden vuoksi on vaikea tarkasti määrittää, kummasta kielestä mikäkin piirre tulee.
  4. Fá d'Ambô on Ano Bom -saarella (Päiväntasaajan Guinealla) puhuttava kreolikieli. Kielestä käytetään myös nimiä Falar de Ano Bom ja Fla d'Ambu. Se muistuttaa suuresti portugaliin pohjautuvaa forron kreolikieltä, jota puhutaan samalla saarella sekä Fernando Póon saarella. 82 prosenttia kielten sanastosta on samaa. Portugali otti asumattoman Ano Bomin haltuunsa 1400-luvulla, mutta vaihtoi sen ja joitakin Afrikan alueita Espanjan kanssa Uruguayhin 1700-luvulla. Väestö oli kuitenkin espanjalaisvastaista.

Malaijiin pohjautuvat kreolit

Malaijiin pohjautuvia kreolikieliä ovat:

  • Betawian malaiji
  • babamalaiji
  • Manadon malaiji
  • Ternatean malaiji
  • bacanilainen malaiji
  • Larantukan malaiji
  • Kupangin malaiji
  • ambonialainen malaiji
  • bandalainen malaiji
  • Papuan malaiji
  • Kedahanin malaiji
  • Sarawakin malaiji
  • Brunein malaiji
  • chingloneesi
  • Kookossaarten malaiji

Portugalin kreolit

Portugaliin pohjautuvia (portugali superstraattina) on lukuisia. Ne voidaan lajitella kuuteen ryhmään:

  1. Guinean ylängön kreolit tunnetaan nimellä kriolit. Niitä puhutaan Gambiassa, Guinea-Bissaussa ja Senegalissa. Kap Verden kreolikielet lasketaan myös tähän luokkaan, mutta niitä kutsutaan criouloiksi.
  2. Guineanlahden kreolit ovat São Toméssa ja Príncipessä ja Päiväntasaajan Guinealla puhuttavat kreolikielet.
  3. Portugalin Intian kreolit ovat Intiassa ja Sri Lankassa puhuttavat portugalipohjaiset kreolikielet.
  4. Portugali-malaiji-kreolit ovat kieliä, joiden superstraatti on portugali ja merkittävin substraatti on malaiji. Niiden puhujia on Malesiassa, Indonesiassa, Itä-Timorilla ja Singaporessa.
  5. Portugalin Kiinan kreolit ovat Macaossa ja Hongkongissa puhuttavia portugalinpohjaisia kreolikieliä.
  6. Portugalin Amerikan kreolit ovat Amerikassa puhuttavia portugalinpohjaisia kreolikieliä. Niitä puhutaan Antilleilla ja Surinamessa. Myös Brasiliassa on todennäköisesti aikanaan ollut portugalinpohjaisia kreolikieliä, mutta ne ovat kuolleet pois.

Myös edellä espanjan kreoleissa luetellut papiamento ja Fá d'Ambô ovat ainakin osin portugaliin pohjautuvia. Arvellaan, että Angolassa ja Mosambikissa olisi syntymässä uusia portugalinpohjaisia kreolikieliä.

Ranskan kreolit

Ranskaan pohjautuvia kreoleita ovat muun muassa:

Amerikassa

Intian valtamerellä

Tyynellä valtamerellä

Myös englannin kreoleissa yllä luetellun kreyolin superstraatteina ovat englanti ja ranska.

Hollannin kreolit

Hollantiin pohjautuvia kreoleja ovat

Saksan kreolit

Muut kreolit
  • Kituba pohjautuu Maniangan alueen kongon kielen murteisiin. Tämä kreoli sai alkunsa Kongon kuningaskunnassa ennen siirtomaavallan aikaa alueella, jossa eri bantukieliä puhuvat kansat tekivät kauppaa keskenään. Siirtomaavallan kielet portugali ja ranska ovat myös jättäneet jälkensä kitubaan, mutta niitä ei voida pitää kituban superstraatteina.
  • Sango, jota puhutaan Keski-Afrikan tasavallassa, lasketaan toisinaan kreolikieleksi.
  • Russenorsk

Lähteet
  • Pereltsvaig, Asya: Languages of the World. Cambridge University Press, 2012. ISBN 978-1-107-00278-4.
  • Velupillai, Viveka: Pidgins, Creoles and Mixed Languages. Amsterdam ; Philadelphia: John Benjamins Publishing Company, 2015. ISBN 978-90-272-5271-5.

Viitteet
  1. kreoli. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
  2. Pereltsvaig 2012, s. 237–244.
  3. Velupillai 2015, s. 44.
  4. Velupillai 2015, s. 52–55.
  5. Velupillai 2015, s. 48.
  6. Velupillai 2015, s. 48–49.
  7. Velupillai 2015, s. 49–50.
  8. Velupillai 2015, s. 51–52.
  9. Velupillai 2015, s. 45–47.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.