Krav Maga

Krav Maga (hepr. ‏קרב מגע‎, 'kontaktitaistelu') on israelilainen lähitaistelu- ja itsepuolustusjärjestelmä, joka perustuu ihmisen luontaisiin reaktioihin stressitilanteessa. Krav Maga on kehitetty ainoastaan itsepuolustusta varten, ja siksi siinä ei järjestetä kilpailuja tai näytöksiä eikä siinä ole sääntöjä, vaikka lajissa onkin tasojärjestelmä. Krav Magan kantavana ajatuksena on perustajansa Imrich Lichtenfeldin unelma "Jotta voisit kulkea rauhassa".

Yhdysvaltain merijalkaväki harjoittelemassa Krav Magaa.

Historia
Krav Magan kehittäjä Imi Lichtenfeld kuvassa vasemmalla.

Krav Magan kehitti euroopanjuutalainen Imrich ”Imi” Lichtenfeld 1930-luvulla. Budapestissa syntynyt Lichtenfeld varttui Bratislavassa Slovakiassa ja saavutti nuorena kilpailumenestystä painissa ja nyrkkeilyssä. Hänen isänsä oli poliisipäällikkö, joka opetti poliiseille ja myös pojalleen itsepuolustustaitoja.[1]

Kun Bratislavan juutalaiset joutuivat 1930-luvulla juutalaisvastaisten hyökkäysten kohteeksi, Lichtenfeld koulutti paikallisia juutalaisten puolustusjoukkoja. Jouduttuaan pakenemaan Bratislavasta vuonna 1940 Lichtenfeld palveli liittoutuneiden joukoissa Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Sodan jälkeen hän muutti Israeliin. Kun Israel itsenäistyi vuonna 1948, hänestä tuli Israelin puolustusvoimien kouluttaja. Hän sai tehtäväkseen kehittää lähitaistelutekniikan, joka sopisi niin mies- kuin naissotilaille ja olisi helppo oppia ja käyttää stressaavassa tilanteessa. Lichtenfeld alkoi tutkia sotilaiden vaistomaisia reaktioita ja perusti uudet tekniikkansa niihin. Lichtenfeld palveli Israelin armeijassa kouluttajana 20 vuoden ajan ja kehitti koko sinä aikana tekniikoitaan.[2]

Kun Lichtenfeld jätti armeijan 1960-luvulla, hän ryhtyi opettamaan Krav Magaa israelilaisille poliiseille ja siviileille perustamassaan kahdessa harjoituskeskuksessa. Israeliin perustettiin Krav Maga -järjestö, jonka elinikäiseksi puheenjohtajaksi Lichtenfeld valittiin. Hänen opettamansa Krav Maga -kouluttajat ovat sittemmin perustaneet omia koulukuntiaan ja järjestöjään, ja laji on levinnyt myös Israelin ulkopuolelle. Lichtenfeld kuoli vuonna 1998.[3]

Liittoja

Krav Magan lajiliittoja ovat The Israeli Krav Maga Association (IKMA), European Krav Maga Federation (FEKM-RD), The Krav Maga Association of America (KMAA) , International Krav Maga Federation (IKMF), Krav Maga Global (KMG) ja Classic Krav-Maga Network. Ylivoimaisesti maailman suurimmaksi Krav Maga -organisaatioksi nousi vuonna 2010 Rio de Janeiron kansainvälisessä Krav Maga -kokouksessa European Krav Maga Federation (FEKM-RD) lähes 10 000 jäsenellään; vuonna 2018 liiton jäsenmäärä on noussut 20 000 jäseneen. FEKM-RD-liiton johdossa toimii lajin perustajan Imi Lichtenfeldin oma oppilas Richard Douieb (6. dan).

Suomessa Pohjolan Krav Maga Itsepuolustusliiton Ari Kankaalla on 4. danin musta vyö lajissa, ja tasoastejärjestelmää käyttävässä Suomen Krav Maga -liitossa toimii yksi Expert 4 -tason kouluttaja.

Periaatteet

Krav Maga on täysin käytännöllinen menetelmä, jonka tarkoitus on selviytyminen kamppailussa keinolla millä hyvänsä. Krav Magan tekniikat ovat yksinkertaisia ja brutaaleja, ja ne menevät sievistelemättä suoraan asiaan. Tekniikat on tarkoitettu käytettäväksi kaikenlaisissa mielentiloissa, myös väsyneenä, rasittuneena ja yllätettynä. Ne eivät edellytä minkäänlaista valmiutta, vaan niitä on pystyttävä käyttämään siinä tilassa ja asennossa, jossa parhaillaan on. Tekniikoita on tilannekohtaisesti niin yksittäistä aseellista ja aseetonta vihollista kuin useaakin vihollista vastaan. Lajia harjoitellessa opitaan soveltamaan oikeaa tekniikkaa kulloisessakin tilanteessa.[4]

Krav Magassa vältetään etenkin jähmettymistä paikalleen. Oikea reaktio on aina joko taistelu tai pakeneminen.[5] Tappelut kestävät yleensä vain muutaman sekunnin.[6]

Krav Magaan kuuluu erilaisia tyylisuuntia, joissa voidaan opettaa erilaisia tekniikoita ja ratkaisuja. Kaikkia Krav Magan tyylejä yhdistäviä perusperiaatteita ovat:[7][8]

  • Hyökkäyksen tulee olla mahdollisimman lähellä puolustusta. Torjuntaa täytyy seurata vastahyökkäys.
  • Oma turvallisuus pitää varmistaa ennen hyökkäämistä.
  • Tekniikat ovat mahdollisimman yksinkertaisia, ja ne perustuvat ihmisen luonnollisiin, vaistomaisiin reaktioihin ja liikkeisiin.
  • Hyökkäyksen tulee kohdistua vastustajan haavoittuviin kohtiin, kuten silmiin, kurkkuun ja nivuksiin.
  • Hyökkäyksessä ja puolustuksessa tulee käyttää ympäristöään hyväksi. Krav Magassa ei ole sääntöjä, joten taistelu saa olla kieroa, ja apuna saa käyttää mitä tahansa käteen sattuvaa.

Tasojärjestelmä
Vyöarvot/tasot
Valkoinen
Keltainen
Oranssi
Vihreä
Sininen
Ruskea
Musta

Krav Magan alkuperäisenä tasojärjestelmänä on budolajeista tuttu vyöjärjestelmä (keltainen, oranssi, vihreä, sininen, ruskea sekä musta jossa on kymmenen dan. astetta). International Krav Maga Federationin (IKMF) ja Krav Maga Global (KMG) käyttävät porrastettua tasoastejärjestelmää, joka sisältää viisi practioner-, viisi graduate- ja viisi expert-tasoa.

Harjoitusasu

Krav Magan harjoittajat käyttävät harjoituksissa pääsääntöisesti mustia housuja ja t-paitaa. Viralliseen asustukseen kuuluu Krav Maga -liiton tunnuksilla varustettu t-paita ja mustat housut. Asustus voi vaihdella riippuen harjoiteltavasta aiheesta. Jalkineina käytetään sisällä pehmeäpohjaisia tossuja, joko painitossuja tai itsepuolustuslajeja varten suunniteltuja, jotka mahdollistavat potkaisemisen päkiällä. Alasuoja kuuluu pakollisiin varustuksiin. Muita yleisesti käytettäviä suojia ovat hammassuoja, säärisuojat, pääsuoja sekä nyrkkeilyhanskat.

Lähteet
  • Ben Keren, Gershon: Krav Maga: Real World Solutions to Real World Violence. Tuttle Publishing, 2014. ISBN 978-1-4629-1619-1.
  • Draheim, Carsten: Krav Maga: A Comprehensive Guide for Individuals, Security, Law Enforcement and Armed Forces. Meyer & Meyer Verlag, 2017. ISBN 978-1-78255-428-8.

Viitteet
  1. Draheim 2017, s. 16.
  2. Draheim 2017, s. 17–18.
  3. Draheim 2017, s. 19–21.
  4. Ben Keren 2014, s. 10.
  5. Draheim 2017, s. 32.
  6. Draheim 2017, s. 34.
  7. Ben Keren 2014, s. 11.
  8. Draheim 2017, s. 37.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.