Kramforsin kunta
Kramforsin kunta (ruots. Kramfors kommun) on Västernorrlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Ångermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Kramfors.[3]
| Kramforsin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Västernorrlandin lääni |
| Maakunta | Ångermanland |
| Keskustaajama | Kramfors |
| Kuntakoodi | 2282 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 694,65 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 18 005 |
| – Väestötiheys | 10,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 1 694,65 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 18 005 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunnan rannikkoalue kuuluu Korkearannikkoon (ruots. Höga kusten), jolle ovat ominaista suuret korkeuserot. Korkearannikon alueella sijaitseva Skuleskogenin kansallispuisto sijaitsee osittain Kramforsin kunnan ja osittain Örnsköldsvikin kunnan alueella.
Vuonna 2007 kunnassa oli 81,41 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 4,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vuonna 1885 Ytterlännäsin maalaiskuntaan perustettiin Nylandin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1889 Gudmundrån maalaiskuntaan Kramforsin taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1947 Gudmundrå muutettiin Kramforsin kaupungiksi, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Bjärtrå (ei muutosta)
- Boteå (Boteå, Styrnäs, Sånga ja Överlännäs)
- Noraström (Nora ja Skog)
- Nordingrå (ei muutosta)
- Ullånger (Ullånger ja Vibyggerå)
- Ytterlännäs (Dal, Torsåker ja Ytterlännäs)
Kramforsin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja Kramforsin kaupunki muuttui Kramforsin kunnaksi. Samalla lakkautettiin Nylandin taajaväkinen yhdyskunta, joka oli viimeisimpiä jäljellä olleita lajissaan. Kramforsin kuntablokin kuntaliitos toteutettiin vuonna 1974. Tuolloin edellä mainitut "suurkunnat" liitettiin Kramforsin kuntaan. Boteån kunta kuitenkin jaettiin, ja vain Styrnäsin seurakunta liitettiin siitä osaksi uutta Kramforsin kuntaa.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Kramforsin kaupungin vaakuna. Myös kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Bjärtrån maalaiskunta
Boteån maalaiskunta
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 927 | 10,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 300 | 1,6 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 820 | 4,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 15 312 | 83,4 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 401 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 516 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 165 871 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 50 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 16,6 %
- 18–64-vuotiaat: 56,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 26,9 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 5,0 | 4,0 | |
| jalostus | 26,2 | 25,4 | |
| palvelut | 67,4 | 69,1 | |
| tuntematon | 1,4 | 1,5 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 7 918 | 8 111 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 97,6 | ||
Taajamat
Kunnassa on 13 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 65,2 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 585 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Kramfors | 5 990 |
| 2 | Bollstabruk | 1 871 |
| 3 | Nyland | 903 |
| 4 | Frånö | 640 |
| 5 | Ullånger | 626 |
| 6 | Lunde | 399 |
| 7 | Docksta | 378 |
| 8 | Lungvik | 349 |
| 9 | Klockestrand | 315 |
| 10 | Nordingrå | 306 |
| 11 | Mjällom | 275 |
| 12 | Sandslån | 272 |
| 13 | Ramvik* | 2[17] |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Ramvikin taajamassa on 691 asukasta, ja se kuuluu pääosin Härnösandin kuntaan.[17] Ullångerin taajaman nimenä on joskus ollut myös Sundbron ja Nordingrån nimenä Nordingråvallen.[18]
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
- Bjärtrå (nimenä ollut myös Strinne)
- Herrskog
- Köja
- Marieberg
- Nyadal
- Prästmon
- Sandviken
- Sprängsviken
- Strömnäs
- Svanö
- Väja
Luettelossa mainituista taajamista Strömnäs on sittemmin kasvanut yhteen Frånön ja Väja Bollstabrukin taajaman kanssa.[18]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Herrskog
- Hornön
- Kyrkdal
- Köja + Nyhamn
- Lo + Fröksmon
- Loön + del av Hammarsön
- Omne
- Prästmon
- Sandviken
- Skärted + Sprängsviken + del av Nänsjö
- Strinne
- Svanön
- Utvik + Öden
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Gallsätter + Yttered
- Hallstanäs
- Häggvik
- Invik
- Marieberg
- Sel
- Stensätter
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kramforsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 3 | 4 | 4 | 5 | 6 | 5 | 6 | 6 | 6 | 3 | 5 | 5 | 4 | 3 | 4 | |
| Keskustapuolue | 16 | 17 | 16 | 15 | 13 | 12 | 12 | 12 | 11 | 8 | 8 | 7 | 7 | 8 | 6 | |
| Liberaalit | 1 | 2 | 2 | 0 | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 0 | |
| Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 1 | 3 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 2 | 3 | 2 | 1 | 1 | 2 | 1 | 0 | 0 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 33 | 32 | 33 | 35 | 33 | 32 | 31 | 33 | 28 | 20 | 19 | 20 | 20 | 17 | 18 | |
| Vasemmistopuolue | 6 | 3 | 4 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 9 | 5 | 4 | 4 | 4 | 6 | 4 | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 5 | 7 | |
| Muut | 1 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Yhteensä[22] | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Bjärtrån piiri
- Dalin piiri
- Gudmundrån piiri
- Noran piiri (Ångermanland)
- Nordingrån piiri
- Skogin piiri (Ångermanland)
- Styrnäsin piiri
- Torsåkerin piiri (Ångermanland)
- Ullångerin piiri
- Vibyggerån piiri
- Ytterlännäsin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Gudmundrå
- Nora-Skog
- Nordingrå
- Vibyggerå
- Ullånger
- Bjärtrå
- Styrnäs
- Dal
- Torsåker
- Ytterlännäs
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Bjärtrå
- Dal
- Frök*
- Gudmundrå
- Nora
- Nordingrå
- Skog
- Styrnäs
- Torsåker
- Ullånger
- Vibyggerå
- Ytterlännäs (Lännäs)
Kirkot
Bjärtrån kirkko
Dalin kirkko
Gudmundrån kirkko
Noran kirkko
Nordingrån kirkko
Skogin kirkko
Torsåkerin kirkko
Vibyggerån vanha kirkko
Vibyggerån uusi kirkko
Ytterlännäsin vanha kirkko
Ytterlännäsin uusi kirkko
Lähteet
- Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.2.2022. (ruotsiksi)
- Kramfors Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.2.2022. (ruotsiksi)
- Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
