Kovjoki (joki)

Kovjoki (ruots. Kovjoki å, Kov å) on Pohjanmaalla Pedersöressä ja Uusikaarlepyyssä virtaava 44 kilometriä pitkä joki, joka laskee Sandsundsfjärdenin ja Luodonjärven kautta Perämereen. Kovjoki muodostaa pääosan 52 kilometriä pitkästä vesistöalueen pääuomasta [lower-alpha 1].[6][7][4]

Kovjoki
Kovjoki å, Kov å
Maat Suomi
Maakunnat Pohjanmaa
Kunnat Pedersöre, Uusikaarlepyy
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kovjoen vesistö (45)
Pinta-ala 291,51 km² [1]
Järvisyys 0,66 % [1]
Pääuoman pituus 52 km [lower-alpha 1]
Pääuoman osuudet Sundbäcksån ←Sundby å ←Kovjoki ←Åvist å
Joen uoman kohteita
Alkulähde Åvist ån ja Träskbäckenin yhtymäkohta, Uusikaarlepyy [2]
  63.4364°N, 22.8622°E
Laskupaikka Östensö, Pedersöre [3]
  63.6352°N, 22.7701°E
Läpivirtausjärvet Sandsundsfjärden
Sivu-uomat Dalasbäcken, Träskbäcken
Taajamat Pietarsaari, Kovjoki
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 32,5 m
Laskukorkeus 0,2 m
Korkeusero 32,3 m
Pituus 44 km [4]
Kaltevuus 0,73 m/km
Keskiylivirtaama 20 m³/s (MHQ) [5]
Keskivirtaama 2,4 m³/s (MQ) [5]
Keskialivirtaama 0,1 m³/s (MNQ) [5]
Muuta
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Joen kulku

Kovjoen eri osilla on muitakin nimiä. Alajuoksulla uomasta käytetään nimeä Sundbäcksån, ennen sitä Sundbyssä Sundån, ja keskijuoksulla Sundbäck. Keskijuoksulla sijaitsee kylä Kovjoki, jonka kohdalla joen nimikin on Kovjoki. Latvauomat tunnetaan nimellä Åvist å. Monissa vesistöviranomaisten selostuksissa koko joesta käytetään Kovjoen nimeä. Tässä artikkelissa Kovjoen katsotaan alkavan Markenista, jossa Åvist å ja Träskbäcken yhtyvät suuremmaksi uomaksi.[8]

Kauhavan ja Pedersören välinen kuntaraja seuraa Träskbäckenin alajuoksua Kovjoen yhtymäkohtaan. Joen latvaseutu on vedenjakaja-aluetta, joten se on karttojenkin mukaan varsin soistunutta. Raivatut peltomaat sijaitsevat usein juuri Kovjoen varrella, kuten on laita Markenin ja Markbyn kohdilla. Heti näiden jälkeen alkaa kuitenkin koillissuuntainen metsätaival, jossa jokeen on johdettu lukuisia suo-ojia. Purmonjoen Forsbyn kohdalla Kovjoki tekee S-mutkan ja jatkaa sitten kaartaen kohti länttä. Lopulta se saapuu Kovjoen kylään, missä se alittaa ensin rautatien ja sitten valtatien 8. Juuri valtatien sillalla siihen yhtyy suurin sivujoki Dalasbäcken. Tästä alkaa joen virtaaminen peltomaiden läpi. Joki virtaa aluksi kohti pohjoista ja kaartaa sitten kohti koillista. Sundbyn taajama jää mutkassa luoteispuolelle. Joki virtaa Pännäisten ja Pietarsaaren taajama-alueiden välistä. Alajuoksulla joen rannat on pengerretty tulvien varalta, sillä peltomaat ovat varsin tasaiset ja alavat. Joki on kanavilla johdettu ensin Sandsundsfjärdeniin ja sitten Luodonjärven Pirilönlahteen. Sandsundsfjärdenistä on Östensön pohjoispuolella Leden-kanava yhteydessä Purmonjokeen.[2][3]

Luontoarvoja

Kovjoki on alava ja tulvaherkkä Pohjanmaan joki. Monet sen rantojen peltoaukeat peittyvät helposti joessa tulvivan veden alle. Vuosituhansia jatkunut maankohoaminen on pienentänyt merenrannikon läheisyydessä joen jyrkkyyttä. Maankohoaminen jatkuu noin 0,8 senttimetriä vuodessa, mikä paljastaa lisää maata myös merestä.[8]

Luodonjärveä ja siihen laskevia jokia kuten Kovjokea tarkkaillaan vedenlaadun muutoksien selvittämiseksi. Vuoden 2019 raportin mukaan Kovjoen keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat 95 mikrogrammaa litrassa vettä ja typpipitoisuudet 1 800 mikrogrammaa litrassa vettä. Joen vedessä oli siten runsaasti ravinteita. Lisäksi joen vesi oli seudun sameimpia (14 FTU) ja vedenväri oli arvolla 192 mgPt/l melko tumma. Vedessä oli rautaakin 4,3 milligrammaa litrassa vettä. Veden happamuustaso oli keskimäärin pH 6,0, eli vesi oli hapanta, ja happamimmillaan pH on käynyt arvossa 5,1 asti. Veden alkaliteetti, joka ilmaisee kykyä vastustaa happamoitumista, oli keskimäärin 0,15 millimoolia litrassa vettä, eli se oli heikko. Runsaiden ravinnemäärien lähteeksi mainitaan maa- ja metsätalous, suo- ja metsäojitus sekä haja-asutuksen jätevedet.[5][9]

Joki virtaa savimaiden läpi, joiden savimassa sisältää runsaasti sulfaattiyhdisteitä. Nämä sulfaattimaat voivat kuivuessaan reagoida ilman hapen kanssa ja muodostaa rikkihapoketta ja rikkihappoa. Hapot laskevat vesistön happamuustasoa, ja kärjistyessään happamoituminen voi aiheuttaa kalakuolemia. Hapan maaperä reagoi myrkyllisten metallien kanssa muodostaen sulfaatteja, jotka liukenevat sitten veteen. Joessa sulfaattipitoisuudet kohoavat 10–40 milligrammaan litrassa vettä.[8][4][9]

Kovjoen valuma-alue
Pääartikkeli: Kovjoen vesistö

Yleistä

Kovjoen vesistöalueen pinta-ala on 292 neliökilometriä ja sen järvisyys on 0,7 %. Se on Suomen pienimpiä päävesistöjä ja sen pääuoma on 52 kilometrin pituisena [lower-alpha 1] myös eräs lyhyimpiä. Kovjoen itsensä pituus on 44 kilometriä, eli se muodostaa suurimman osan pääuomasta. Pienen joen keskivirtaama on vaatimattomasti 2,4 kuutiometriä sekunnissa [5].[1][6][4]

Sivu-uomia

Kovjoki ei vesistöaluemäärityksen mukaan ulotu Luodonjärvelle asti vaan päättyy Sundbäcksåniin ennen Sandsundsfjärdeniä. Etäisyydet (*) on kuitenkin mitattu Luodonjärven rannasta.

Sivu-uoman
nimi
 		 Pääuoman
kohta
 		 Etäisyys
(km *)
 		 Pituus
(km)
 		 Virtaama
MQ
(m³/s)		 Valuma-
alue
(km²)		 Lähteet
 
 
Taulukkoon on otettu mukaan Leden, joka ei kuulu vesistöalueeseen.
LedenÖstensö22,2,2,2,–,–
GranholmsbäckenRemsan5132,2,2,–,–,3
oja LövössäLövö6112,2,2,–,–,3
MyrsbäckenSundby13112,2,2,–,–,3
VannäsröslbäckenVannäsback192,2,2,–,–,–
DalasbäckenKovjoki2025902,2,2,[8],–,3
TräskesbäckenKovjoki212,2,2,–,–,–
oja PurmomossenistaLångänsån2692,2,2,–,–,3
oja ÅblandssjönistäVästerbacka342,2,2,–,–,–
oja KyrkotmossenistaVästerbacka342,2,2,–,–,–
MörbäckenSkutas352,2,2,–,–,–
KalibäckenSveden382,2,2,–,–,–
oja RundsjönistäMarkby412,2,2,–,–,–
TräskbäckenMarken44202,2,2,–,–,3
Kovjoki alkaa tässä taulukossa Åvist ån ja Träskbäckenin yhtymäkohdasta. Åvist å latvauomineen on 8 kilometriä pitkä. Ne alkavat Kauhajärvsjönistä.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([10])

Järviä

Kovjoki ei virtaa järvien läpi, mutta sen pääuoma tekee niin. Alajuoksulla se laskee Sundbäcksånin nimellä Sandsundsfjärdenin kautta Luodonjärveen. Yläjuoksulla se alkaa Åvist ån nimellä Kauhajärvsjönistä, laskee Lillkauhan läpi ja virtaa sitten Jokihaudan (ruots. Åvist) kylän ohi jatkaen alempana matkaansa Kovjokena. Sivu-uomien järvet on esitelty Kovjoen vesistöalueen artikkelissa.[3][2]

Huomioita
  1. Pääuoman ja sen pituuden määrittäminen on selostettu artikkelin Kovjoen vesistö kappaleessa Pääuoma.

    Lähteet
    1. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
    2. Kovjoki, Marken (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.12.2022.
    3. Kovjoki, Pedersöre (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.12.2022.
    4. Pohjoisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma (PDF) (sivut 58–60) 2022. Pohjoisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalue. Viitattu 28.12.2022.
    5. Mykrä, Marjut & Jutila, Heli: Luodon-Öjanjärven vuoden 2019 tarkkailutulokset. nro 14. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, 2019. ISBN 78-952-7363-31-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.12.2022).
    6. Kovjoen vesistö (45) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.12.2022.
    7. Luodonjärvi (99.110.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.12.2022.
    8. Tulvariskien alustava arviointi Kovjoen vesistöalueella (PDF) (sivut: 4–6) 30.3.2011. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 28.12.2022.
    9. Yhteenveto vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella (PDF) (sivut: 26–28) 2007. Vaasa: Länsi-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.12.2022.
    10. Kovjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 28.12.2022
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.