Kovda Aktiebolag
Kovda Aktiebolag oli ruotsalainen Venäjän puolella Vienan Karjalassa ja Suomen puolella Kuusamossa 1900-luvun alussa toiminut puutavarayhtiö. Yhtiön takana oli aluksi englantilainen Strand Wood Company sekä sen alaisuudessa toiminut sundsvallilainen yhtiö Strand-Sörvik Ab. Yhtiö ja Strand-Sörvik Ab ajautuivat konkurssiin 1901 ja yhtiö järjestettiin uudelleen englantilaisten toimesta nimellä Murman Coast Company. Tämäkin joutui sitten talousvaikeuksiin ja yhtiön Koudassa omistama sahalaitos siirtyi 1904 sundsvallilaisten liikemiesten konsuli Henrik Åslundin ja Arendt Berggrenin omistukseen. Sahan toiminta saatiin samalla lopulta kannattavaksi. Kun Vienanmeren rannikon metsät vähenivät yhtiö alkoi keskittää tukkien hankintaa Suomen puolelle Kuusamon metsiin niin että 1910-luvulla jo kolme neljäsosaa tukeista ostettiin Suomen valtion Oulussa pitämistä huutokaupoista. Suomen puolelta tukkeja ostivat myös Koudassa sahalaitokset omistaneet Charles Stewart ja N. Rusanoff ja poika. Kaikki kolme yhtiötä hankkivat tukkinsa Suomen puolelta Oulankajoen ja Ala-Kitkan alueelta josta ne saattoi uittaa itään Venäjän puolelle.[1][2]
Kovda Aktiebolag osti hakkuuoikeuksia Suomen puolelta Kuusamon metsistä ja uitti puut Venäjän puolelle itään virtaavia vesistöjä pitkin ensin Pääjärvelle ja sitten Koutajokea pitkin Vienanmeren rannikolle. Uittoa varten yhtiö rakensi uittorännit Kiutakönkäälle ja Auttijoenkoskeen. Suomen itsenäistymisen ja Venäjän rajan sulkeutumisen jälkeen 1918 yhtiön tukit ruuhkautuivat Kuusamon Tavajokeen vuosikausiksi. Kesällä 1920 yhtiö yritti vielä uittaa 32 000 tukin sumaa itään mutta kun yhtiö ei ollut hankkinut Suomesta uittolupaa eikä maksanut tullimaksuja Suomen valtio takavarikoi uittamatta jääneet 27 000 tukkia ja haastoi yhtiön paikallisen edustajan oikeuteen. Takavarikoidut tukit oli tarkoitus myydä huutokaupalla mutta sammaloitunut tukkisuma on edelleen rajavyöhykkeellä Venäjän puolella sijaitsevassa Tavajoessa. [3]
Yhtiöllä oli Vienanmeren rannalla Koudassa 1900-luvun alussa rakennettu kuusiraaminen sahalaitos jonka vuosituotanto oli 9 000 standarttia ja työväkeä oli 250 henkilöä. Koudan satamasta vietiin ulkomaille sahatavaraa ja tuotiin muun muassa kivihiiltä. Venäjän vallankumouksen puhjettua Koudassa toimineiden sahojen toiminta tyrehtyi raaka-aine- ja rahoitusongelmiin sekä lakkoihin ja levottomuuksiin. Kovda Aktiebolagin entinen saha oli 1920-luvulla kuitenkin edelleen toiminnassa Koudan saha n:o 45:n nimellä, nyt metsätrusti Saverrolesin, myöhemmin Karellesin omistamana. Nykyisin Koudassa ei ole enää ollut sahateollisuutta vuosikymmeniin.[4]
Lähteet
- Jaakko Blomberg : Kitkan vesiltä Pohjanlahden sahoille. Akanlahden tukinsiirtolaitokset 1893-1929. Suomen historian pro gradu –tutkielma, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto 2011, luku 3.2 Kilpailijoita idästä
- Jörgen Björklund : From the Gulf of Bothnia to the White Sea - Swedish direct investments in the sawmill industry of Tsarist Russia, Scandinavian Economic History Review Volume 32, 1984 - Issue 1
- Tavajoen tukkisuma 1918, Tuumatti 3.11.2020
- Vienanmeren rannikon kauppakeskuksista enää muistot jäljellä, Karjalan heimo No:o 1-2-4/2000