Veden kovuus

Veden kovuudella tarkoitetaan veden sisältämien kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää. Mitä enemmän kyseisiä suoloja, sen kovempaa vesi on.[1]

Merkitys

Käyttöveden kovuus saattaa ilmetä:

  • Veden jättäminä kalkkitahroina esimerkiksi pesutiloissa.
  • Tukkeumina putkissa suolan saostuessa.
  • Ns. kattilakivenä lämmönvaihtimissa ym. vesilaitteissa.
  • Huonona pyykinpesutuloksena kovan veden sitoessa pesuainetta. Mitä kovempaa talousvesi on, sitä enemmän pesuainetta tarvitaan, jotta vesi saadaan vaahtoamaan ja pesemään kunnolla. Vedessä oleva kalsium muodostaa saippuan kanssa kalkkisaippuaa, joka ei pese, vaan saostuu. Saippuaa pitää lisätä, kunnes kaikki kalkki on sitoutunut ja saippua alkaa tehota likaan.

Mittaaminen

Veden kovuuden yksikkönä käytetään usein saksalaisia kovuusasteita (°dH), jossa 1 aste vastaa 10 mg/l CaO:ta. SI-järjestelmän mukainen yksikkö on mmol/l. 1°dH = 0,178 mmol/l[2]

Mitä kovuuden lukuarvo käytännössä tarkoittaa
Kovuusmmol/l°dH
Erittäin pehmeää 0 - 0,55 0 - 3
Pehmeää 0,55 - 1,10 3 - 6
Keskikovaa 1,10 - 1,60 6 - 9
Kovahkoa 1,60 - 2,15 9 - 12
Kovaa 2,15 - 3,20 12 - 18
Erittäin kovaa 3,20+ 18+

Suomessa kallioperä on yleensä hapanta ja maasto karua ja soista, ja vesi siksi pehmeää. Kovaa vettä tavataan satunnaisesti, esimerkiksi Lohjalla, jossa on kalkkikiviesiintymä.[3]

Yleensä oman paikkakunnan veden kovuuden saa selville paikallisen vesilaitoksen nettisivuilta.

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. Kaivoihin liittyviä käsitteitä Ympäristö / Web archive. 2006. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 19.5.2018.
  2. Veden kovuus Tuusulan seudun vesilaitos. Arkistoitu 20.5.2018. Viitattu 19.5.2018.
  3. Mitä tarkoittaa veden kovuus? Serto. Viitattu 19.5.2018.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.