Kousséri

Koussérin kunnan pinta-ala on 160 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa ja idässä Chari- ja Logonejokien kautta Tšadin pääkaupunkiin N’Djamenaan sekä etelässä Logone Birnin ja lännessä Makaryn arrondissementteihin. Alue on pinnanmuodostukseltaan tulville altista tasankoa. Vesistöjä ovat myös Charin sivujoki Serbewel ja sadekauden jälkeen kuivuvat Iboun ja Ngamadjan järvet.[2]

Seutu kuuluu Sahelin vyöhykkeeseen. Vuotuinen sademäärä on 500–600 millimetriä. Lämpötilat vaihtelevat joulu-helmikuun 11:stä maalis-huhtikuun 45 asteeseen. Joulu-maaliskuussa puhaltaa kuiva harmattantuuli. Luonnonvarainen kasvillisuus on savannia.[2]

Kuntaan kuuluvat kaupungin lisäksi Amchedirén, Guebalan ja Njagarén maaseutualueet. Asukkaat ovat baggaroita, kotokoja, musgumeja, masoja, kanureja, mandaroita, fulbeja, hausoja, budumoja, kanembuja, zaghawia, saroja ja monia muita lähialueelta ja kauempaa tulleita etnisiä ryhmiä. Vallitseva uskonto on islam. Lisäksi on kristittyjä ja vähäisessä määrin animisteja.[2]

Koussérin perustajina pidetään legendaarista sao-kansaa. Sen aikaisempi nimi oli Mser.[2] François Lamyn johtamat ranskalaiset valtasivat Koussérin vuonna 1900. Sen lähellä käytiin taistelu, jossa Lamy ja Rabih al-Zubayr saivat surmansa.[3] Kousséri kuului sittemmin Saksan ja Ranskan Kameruniin, ja sen nimenä oli vuosina 1933–1970 Fernand Foureaun mukaan Fort-Foureau[2][4].

Koussériin johtaa maantie N1 Marouasta. Logonejoen yli N’Djamenaan on silta. Joet ylitetään usein myös veneillä.[5]

Asukkaiden pääelinkeinot ovat kaupankäynti, maanviljely, karjanhoito ja kalastus sekä palvelut ja liikenne. Tärkeimmät viljelykasvit ovat maissi, riisi ja durra. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, siat ja siipikarja. Kaupunki on sijaintinsa ansiosta tärkeä Kamerunin, Tšadin ja Nigerian rajakaupan välittäjä. Teollisuutta ei ole käytännössä lainkaan. Palveluihin kuuluvat koulut, terveyskeskukset, sairaala, nuoriso- ja naisten keskukset sekä kirjasto.[2]

Kousséri ei ole matkailukohteena kovin kiinnostava[5]. Kaupungissa on majoituspalveluja[6] ja museo[2]. Sen luoteispuolella sijaitsee Kalamalouén kansallispuisto, jossa on antilooppeja, kirahveja, apinoita, pahkasikoja, virtahepoja ja krokotiileja[6].