Koulukadun kenttä

Koulukadun kenttä on Suomen ensimmäinen tekojäärata, joka sijaitsee Tampereen keskustassa, Kaakinmaan kaupunginosassa Koulukadun varrella. Tekojäärata rakennettiin vuonna 1956.

Koulukatu helmikuussa 2008.

Historia

Alun perin paikalla oli kolme Tampereen Tennisseuran tenniskenttää. Ilves sai Tennisseuralta luvan jäädyttää kentät talvisaikaan ja rakensi paikalle jääkiekkokentän harjoituksiaan ja otteluitaan varten loppuvuodesta 1934. Tuolloin kenttää ympäröi vain jääpallokentän kaltainen matala reunus, eikä katsomorakennelmiakaan ollut. Ilves ylläpiti kenttää ja myi jääaikaa myös muille seuroille. Kenttää kutsuttiin läheisen oppilaitoksen mukaan Talouskoulun tai kansanomaisemmin Soppakoulun kentäksi.[1]

Varsinainen korkealaitainen kiekkokaukalo sekä katsomo rakennettiin Koulukadulle syksyllä 1945. Uusitun kentän avausottelu pelattiin 14. joulukuuta.[2] Kentän äärelle mahtui aluksi 4 500 katsojaa. Koulukadun SM-sarjan-yleisöennätys on vuodelta 1964 ottelusta Tappara–TK-V, 10 655 katsojaa.[3]

Tekojäärata
Kiekkoa Koulukadulla 1950-luvun lopulla.

Vuonna 1956 Koulukadulle rakennettiin Suomen ensimmäinen tekojäärata. Sitä olivat rakentamassa Tampereen kaupunki, paikallisten jääkiekkoseurojen pelaajat ja naapurissa sijainnut virvoitusjuomatehdas Pyynikki Oy, jonka kylmälaitteet huolehtivat kentän jäädytyksestä.[4] Ensimmäinen ottelu pelattiin vuoden 1956 marraskuussa. Tilaisuus alkoi apulaiskaupunginjohtaja Erkki Lindforsin sekä keinojääratayhdistyksen puheenjohtaja Usko Teromaan sanoin, jota sitten seurasi ilotulitus. Pikasarjassa pelasivat keskenään paikalliset SM-joukkueet Ilves, Tappara ja Koovee. Avausmaalin tekojääradalla teki Ilveksen Hakimsan. Tappara palkittiin lopulta parhaana.[5][6][7]

Tekojäällä on sanottu olleen ratkaiseva merkitys koko Suomen jääkiekkoilun ammattilaistumiselle, kun peli- ja harjoittelumahdollisuudet lisääntyivät kauden pidetessä ja jäävarmuuden parantuessa.[8]

Vuosien varrella kentällä vieraili useita ulkomaalaisia joukkueita. Kanadan ja Neuvostoliiton maajoukkueiden vierailut keräsivät katsomoihin jopa yli 10 000 katsojaa.[4]

Kun vahvat tamperelaisjoukkueet Ilves, Koovee ja Tappara siirtyivät vuonna 1965 valmistuneeseen Hakametsän jäähalliin, Koulukadulle jäivät pelaamaan alemmilla sarjatasoilla pelaavat joukkueet. Nykyään, kun Tampereelle on rakennettu useita jäähalleja, Koulukadun kenttä on etupäässä yleisöluistelukäytössä ja läheisten koulujen liikuntatuntien pitopaikkana.[4]

Kentän viereisessä talossa toimi aikoinaan De Gamlas Hem -vanhainkoti, josta syntyivät termit "mummokori" ja "ylämummo", joka tarkoitti Pyhäjärven puoleisen maalin vasenta ylänurkkaa.[9]

Tuoreita tapahtumia

Koovee järjesti Koulukadun kentällä 29. marraskuuta 2009 seuran 80-vuotisjuhlan, jonka ohjelmaan kuului mm. tamperelaisten jääkiekkolegendojen näytösottelu ja Suomi-sarjan ottelu KOOVEE–Nokian Pyry. Tapahtumaa seurasi 1 414 katsojaa.[4]

Kirjallisuutta
  • Kimmo Leinonen: Koulukadun sankarit - Tampereen jääkiekkoilun historia 1928–1965. Apali, 2014.

Aiheesta muualla

Lähteet
  1. Matti Wacklin: Sydämenasiana Ilves, s. 23. Tampere: Ilves ry, 2006. ISBN 952-92-0783-2.
  2. Jouni Valkeeniemi: Nostalgisesti Koulukadulla Ilves.com. 16.12.2005. Arkistoitu 12.10.2008. Viitattu 14.2.2008.
  3. Kausikertomus 1963-64: Mestaruus ratkesi vasta dramaattisessa uusintaottelussa Tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 6.4.2021.
  4. Kimmo Leinonen: Koulukadun sankarit - Tampereen jääkiekkoilun historia 1928–1965. Apali, 2014.
  5. "Tampere taas edelläkävijänä: Keinojäärata vihittiin eilen" (Lehtileike, 21.11.1956)
  6. "Maamme ensimmäinen keinojäärata vihittiin eilen koulukaudun kentällä" (Lehtileike, 21.11.1956)
  7. "Hakimsan teki ensimmäisen maalin keinojääradalla Tampereella" (Lehtileike, 21.11.1956)
  8. Matti Wacklin: Sydämenasiana Ilves, s. 53. Tampere: Ilves ry, 2006.
  9. Juti nosti ylämummon kansan tietoisuuteen – näin termi syntyi Yle.fi.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.