Koulouba

Koulouba on 404 metriä korkea[1] kukkula ja kaupunginosa Malin pääkaupungissa Bamakossa. Kukkulalle Ranskan siirtomaavallan aikana rakennetussa hallintokeskuksessa sijaitsee muun muassa Malin presidentin virka-asunto.

Kuvernöörien aukio.

Tutkimusmatkailijoiden aukio.

Ranskalaisten Point F:ksi kutsuman kukkulan hallintorakennusten suunnittelun aloitti Ranskan Sudanin varakuvernööri Edgard de Trentinian vuonna 1896. Hän rakennutti sinne vuonna 1899 valmistuneen residenssin, jota ei otettu koskaan käyttöön.[2]

Bamakoon johtavan rautatien valmistuessa vuonna 1904 siirtomaan pääkaupunki päätettiin siirtää Kayesista Nigerjoen varrelle. Varakuvernööri William Ponty antoi uuden hallintokeskuksen suunnittelun pataljoonanpäällikkö Louis Diguen tehtäväksi, ja tämä päätti sijoittaa sen Koulouban kukkulalle.[2] Sijainnin valintaan vaikuttivat kukkulan terveellinen ilmanala, sotilaalliset puolustustarpeet ja sen Nigerjoen alankoa hallitseva näköala. Osittain samoista syistä sen itäpuolella sijaitsevalle kukkulalle rakennettiin Point G:n sairaala-alue.[3] Kukkuloiden eteläpuolelle kehittyi Bamakon ”eurooppalainen” liikekeskusta[4].

Hallintokeskuksen rakennussuunnitelmaan kuului kukkulan reunalla sijaitseva kuvernöörinpalatsi, joukko hallinto- ja asuinrakennuksia, vesilaitos torneineen sekä Katin varuskuntaan johtava tie. Kapteeni Lepoivren johtamat työt alkoivat vuonna 1905, mutta ne valmistuivat Senegaljoen tulvan ja keltakuume-epidemian takia vasta vuonna 1908. Samana vuonna silloisen Ylä-Senegalin ja Nigerin hallinto siirrettiin Kouloubaan.[2]

Vuonna 1960 Kouloubasta tuli itsenäisen Malin tasavallan presidentin asuinpaikka. Modibo Keïtan aikana rakennettiin muun muassa presidentinpalatsin lisäkerros. Alpha Oumar Konaré rakennutti kaksi uutta kokoustilaa ja vuonna 2007 valmistui uusi presidentin sihteeristön rakennus. Alueella on myös useita muistomerkkejä.[2]

Akropolismainen vallan keskus muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden Afrikan kaupunkisuunnittelussa[5]. ”Espanjalais-maurilaista” tyyliä edustava[6] presidentinpalatsi restauroitiin vuosina 2015–2017 arkkitehti Sébastien Philippen johdolla[7]. Se määriteltiin osaksi Malin kansallista kulttuuriperintöä vuonna 2019[8].

Kouloubaan johtavan tien länsipuolella on kolme esihistoriallista luolaa, jotka ovat kärsineet niiden käytöstä asevarastona ja sairaalajätteiden kaatopaikkana. Luolissa on nykyään lähellä sijaitsevan Malin kansallismuseon näyttely.[6]