Kouhinsalo

Saari on 3,5 kilometriä pitkä, 3,1 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 3,92 neliökilometriä [lower-alpha 1]. Saari voidaan katsoa kuuluvat Putkilahteen, joka alkaisi Kouhinsalon salmista ja se muodostuisi sokkeloisen salmien, saarien ja lahtien muodostamasta kokonaisuudesta [3]. Saaren länsipuolen rannat ovat alttiina Vanhanselän allokolle, joka pääsee rantaan Kilvensalon ja Hiironiemen välistä. Etelässä saaren erottaa mantereesta Haljaalansalmi, joka on 80–250 metriä leveä. Salmen itäpuoli suuntautuu lahdelle, jossa on heti vastassa Viljamensaari ja koilliseen päin työntyvä, 150–250 metriä leveä ja 600 metriä pitkä kannas Latvakanta. Kannas päättyy leveään niemenkärkeen, jossa sen erottaa mantereesta kapea ja lähes umpeenkasvanut Koivusalmi. Saaren pohjoispuolella sijaitsee Otava eli Otavavesi, joka kapenee länteen päin mennessä Hiirosalmeksi, joka on 5–150 metriä leveä. Otava työntyy etelään 900 metriä pitkänä Haapapohjan lahtena. Saaren länsiranta on kalliosta rantaa, jossa on pieniä lahtia ja niemiä. Suurin lahti on Ikaanlahti, jonka vieressä on pitkä Ikaanniemi. Saaressa on korkeudeltaan kolme yli 100-metristä mäenselännettä. Ne sijaitsevat etelärannan tuntumassa, saaren luoteisosassa ja niistä pienin saaren lounaispuolella. Saaren korkein mäki sijaitsee kallioisella pohjoispuolella ja se kohoaa 34 metrin korkeuteen Päijänteestä. Saarella toimii kolme maatilaa ja sen rannoille on rakennettu lähes 30 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet Koivusalmen ylittävältä sillalta, jonne tulee tie Putkilahden kylältä. Myös saaren pohjoispäässä on pieni silta ja saaren kaakkoiskärjessä on pengertie pieneen saareen.[1][4][5]

Saaren Latvankannassa sijaitsevat matalat niittymäiset rannat ovat paikoin luhtamaata, saraikkoa ja järviruovikkoa. Niillä viihtyvät monet sellaiset lintujalit, jotka pesivät rantavyöhykkeellä. Alueet sisältyväät luonnonsuojelualueeseen, jotka on koottu Natura 2000-hankkeen Putkilahden alueeseen (226 hehtaaria, FI0900098), ja johon sisältyy muita alueita Viljamensaaresta ja Sööringistä sekä kauempana Ylisjärven rannasta kohoavasta Housuvuoresta.[3]

Vuosina 1820–1832 perattiin Päijänteen laskujokea Kymijokea sen yläjuoksulla ja erityisesti Kalkkisten koskea, minkä vuoksi Päijänteen vedenpinta laski 1,2 metriä. Silloin on täytynyt Koivusalmen tulla niin matalaksi, että siitä olisi alkanut sen maatumisprosessi ja umpeenkasvu.[6]

Vuoden 1940 taloudellisessa kartassa oli Kouhinsalossa kuusi maatilaa. Niiden pellot sijaitsivat pääasiassa veden äärellä rannassa, mutta Kouhilla on sisäosissakin peltomaata. Saarelle tuli Putkilahdelta tie, joka kapeni kärrypoluksi ennen saarta ja saaressa polkuverkosto laajeni hajautuen kulkemaan taloista taloihin. Kartan mukaan siltaa ei vielä ollut.[7]

Vuoden 1972 peruskartassa on kaikki maatilat viljelykäytössä. Kartassa näkyy Kouhin ja Haapalahden talojen välisellä tiellä kansakoulun rakennus. Seuraavassa vuosien 1987 ja 1988 kartoissa on Ikaan talon pellot metsitetty ja Koivusalmen niemessä peltoalat pienetyneet. Vuonna 1972 kartassa olitettiin Koivusalmi mahdollisesti pengertietä pitkin.[8][9][10][11][12][13]

• Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista