Kottaraiset
Kottaraiset (Sturnidae) on varpuslintujen lahkoon kuuluva heimo. Siihen kuuluu pieniä ja keskikokoisia kottaraisia, mainoja, rakkeleita ja loisnokkeleita, joista useimmat ovat väriltään tummia. Niillä on pitkä ja suora, kärkeä kohti kapeneva nokka ja voimakkaat jalat. Kottaraisia tavataan luonnostaan vain vanhassa maailmassa eli Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa, pohjoisessa Australiassa ja Tyynenmeren saarilla. Ihmiset ovat kuitenkin siirtäneet muutamia lajeja myös Pohjois-Amerikkaan, Havaijille ja Uuteen-Seelantiin, missä niistä on paikoitellen tullut alkuperäiselle luonnolle haitallisia vieraslajeja. Kottaraiset käyttävät ravinnokseen pääasiassa hyönteisiä ja hedelmiä. Jotkin lajit ruokailevat viljelyksillä ja niitä pidetään tuholaisina. Useimmat kottaraiset pesivät puunkoloissa. Kottaraiset ovat luonnossa taitavia laulajia, ja ihmisen kasvattamana ne voivat oppia matkimaan puhettakin.
Kottaraiset | |
---|---|
Kottarainen (Sturnus vulgaris) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: |
Kottaraiset Sturnidae Rafinesque, 1815 |
Suvut | |
|
|
Katso myös | |
Länsimaalaisille tutuin tämän heimon lajeista on suurina parvina asutuksen lähellä elävä kottarainen (Sturnus vulgaris). Aasiassa tunnetuin laji on lemmikkinäkin pidettävä pihamaina (Acridotheres tristis). Suomessa on tavattu kaksi heimon lajia; tavallisen kottaraisen lisäksi punakottarainen (Sturnus roseus), joka on maassa satunnainen vierailija. Lisäksi tarhakarkulaisina, ei siis Suomen lintulajistoon laskettavina, on havaittu kiinankottarainen (Sturnus sinensis) ja viirupääkottarainen (Sturnus cineraceus).[1]
Suvut ja lajit
Luettelo perustuu BirdLife Suomen maailman lintujen suomenkieliseen nimistöön.[2] Luokittelujen eroavuuksista johtuen lajisto voi olla erilainen eri lähteissä. Risti (†) merkitsee, että kyseinen laji on kuollut sukupuuttoon.
Filippiinienkiipijät Rhabdornis
- Filippiinienkiipijä Rhabdornis inornatus
- Pikkufilippiinienkiipijä Rhabdornis mystacalis
Harakkakottaraiset Streptocitta
- Celebesinharakkakottarainen Streptocitta albicollis
- Sulanharakkakottarainen Streptocitta albertinae
Kauluskottaraiset Gracupica
- Kauluskottarainen Gracupica nigricollis
- Kyläkottarainen Gracupica contra
Kiiltokottaraiset Aplonis
|
|
Kottaraiset Sturnus
- Kottarainen Sturnus vulgaris
- Mustakottarainen Sturnus unicolor
Kultamainat Mino
- Kultanaamamaina Mino dumontii
- Pitkäpyrstömaina Mino kreffti
- Kultamaina Mino anais
Kuningaskottaraiset Basilornis
- Celebesinkuningaskottarainen Basilornis celebensis
- Sulankuningaskottarainen Basilornis galeatus
- Seraminkuningaskottarainen Basilornis corythaix
Latvuskottaraiset Poeoptera
- Isolatvuskottarainen Poeoptera lugubris
- Kiiltolatvuskottarainen Poeoptera stuhlmanni
- Kobolttikottarainen Poeoptera femoralis
- Mustalatvuskottarainen Poeoptera kenricki
Loistokottaraiset Lamprotornis
|
|
Mainat Acridotheres
|
|
Pikkukottaraiset Agropsar
- Kanelikorvakottarainen Agropsar philippensis
- Mantsuriankottarainen Agropsar sturninus
Purppurapääkottaraiset Hylopsar
- Kuparipyrstökottarainen Hylopsar cupreocauda
- Purppurapääkottarainen Hylopsar purpureiceps
Pyhämainat Gracula
- Srilankanmaina Gracula ptilogenys
- Pyhämaina Gracula religiosa
Rakkelit Onychognathus
|
|
Silkkikottaraiset Spodiopsar
- Silkkikottarainen Spodiopsar sericeus
- Viirupääkottarainen Spodiopsat cineraceus
Vilkkuperäkottaraiset Sturnia
- Andamaanienkottarainen Sturnia erythropygia
- Bramiinikottarainen Sturnia pagodarum
- Harmaasiipikottarainen Sturnia malabarica
- Kiinankottarainen Sturnia sinensis
Lajit, joilla on oma sukunsa
|
|
Lähteet
- Harrison, Colin; Greensmith, Alan: Koko maailman linnut, s. 374–379 ja 398. Suomentanut Laine, Lasse J.; Nikander, Pekka. Helsinki: Helsinki Media, 1995. ISBN 951-875-637-6.
Viitteet
- Rariteettikomitea (Arkistoitu – Internet Archive) Luettu 7.4.2010
- Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 24.2.2018.