Kotojärvi (Sastamala)
Kotojärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Kuloveden alueeseen. Järvi on osa Ekojoen valuma-alueesta, jonka laskujoki Ekojoki laskee Evonlahdessa Rautaveteen Ekossa.[1][2]
Kotojärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kuloveden alue (35.13) |
Laskujoki | oja Lamminojaan [1] |
Järvinumero | 35.137.1.004 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 110 – 115 m [1] |
Rantaviiva | 1,891 km [2] |
Pinta-ala | 0,09817 km² [2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantiede
Järven pinta-ala on 9,8 hehtaaria ja sen pituus on 800 metriä ja leveys 350 metriä. Järveen laskee vain yksi kaksi tulo-ojaa. Kotovuoren ja Myllyvuoren välistä laskee järven länsipäässä pienen lammen läpi Myllyoja. Sen kautta laskevat Pitkäjärven, Kiimajärven ja Pikku Kiimajärven vedet. Hanhijärven holvin kautta lasketun Hanhijärven vedet yhtyvät tähän samaan tulo-ojaan. Järven luusua sijaitsee järven koillisrannalla, josta saa alkunsa 750 metriä pitkä laskuoja, joka yhtyy Lamminojaan. Lamminojan nimi muuttuu alajuoksulla Ekojoeksi.[1][2]
Järven rantaviiva on 1,9 kilometriä pitkä ja ranta on puoliksi moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa ja puoliksi peltoa. Maatilat sijaitsevat peltojen takana, mutta loma-asuntoja ei järvellä ole.[1][2]
Historia
Tyrvääläisen rovastin Antero Vareliuksen vuoden 1853 pitäjänkertomuksessa Tyrväästä sisälsi kartan, jossa Kotojärven nimi oli kirjoitettu "Rutasjärvi".[3] Vuonna 1815 jätettiin hakemus kolmen järven järvenlaskusta. Järvet olivat Kotojärvi, Tyvijärvi ja Ylinen Lahnajärvi. Työnjaosta ja osuuksien jakamisista tehtiin sopimus vuonna 1850, jolloin ainakin Ylinen Lahnajärvi oli jo kuivatettu.[4]
Lähteet
- Kotojärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 16.12.2014.
- Punkari, Yrjö: Warila, 2012
- Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 258. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |