Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus

Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus sijaitsee Iitissä Kotojärven eteläpäässä Haukkavuoren komeassa pystykalliossa. Kotojärvi sijaitsee aivan Kymijoen lähellä niin, että maalaukselta on 2,3 kilometriä joelle.[1] Maalaus on ajoitettu kivikaudelle.[2]

Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus
Sijainti

Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus
Koordinaatit 60°59′36.5518″N, 026°12′22.8789″E
Valtio Suomi
Historia
Tyyppi kalliomaalaus

Tutkimukset

Maalaukset löysivät Sinimarja ja Lasse Ojonen sekä Ushio Maeda vuonna 1970 mökkinsä läheltä.[1][3] Sinimarja Ojonen suoritti seuraavana vuonna maalauksen tarkastuksen, mutta vuonna 2003 kävi Johanna Seppä seuraavan kerran maalausta inventoimassa.[2]

Maalauksen edestä vedessä kaivetusta testikuopasta löytyi eläinten luita. Ne kuuluivat heinäkurpalle, telkälle ja hirvelle ja kahdelle luulle radiohiiliajoitus antoi saman ajan 1 555 eaa..[4][5][6] Vaikka tiedot lintujen käytöstä uhrieläiminä on Suomessa harvinaista, voidaan hirven ja kurpan luiden samanaikaisuutta pitää ihmisen aiheuttamana. [7]

Maalaukset

Maalaus sijaitsee 3,5−5 metriä järven pinnan yläpuolella (eli 79 metriä merenpinnan yläpuolella [2]) pystykalliossa, joka aukeaa lounaaseen. Näkyviä maalauskohtia on kahdessa paikassa. Toisessa erottuu vielä osittain vasemmalle katsova hirvi, josta on maalattu vain ääriviivat, sekä ihminen ja toisesta näkyy vaakaviivojen pystysarja.[1] Ihmisellä on sarvimaiset ulokkeet päässään, mutta muuten hahmo on jo tuhoutumassa kallion rapautumisen vuoksi. Ihminen seisoo aivan hirven takana. Hirven ja ihmisen ympäriltä erottuu haalistuneita kuvioita, joiden motiiveista ei saa enää selvää. Niiden joukossa on mahdollisesti vielä toinen hirvi. Viivakuvioita on laskettu olevan 9−10 kappaletta ja ne on vedetty metrin pituiselle matkalle (kuva s. 215 [8]).[9][10][11][12]

Maalauksen korkeus kertonee järven aikaisimmista vaiheista ainakin sen, että veden pinta on täytynyt olla nykyistä ylempänä. Maalaukset näkee edelleen veneestä käsin.[11] Kuvioiden kuvakieli liittää ne tyypilliseen kampakeraamiseen traditioon.[13]

Lähteet
  • Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus. Jyväskylä: Minerva, 2005. ISBN 952-5478-61-0.
  • Lahelma, Antti: A Touch of Red: Archaeological And Ethnographic Approaches To Interpreting Finnish Rock Paintings. väitöskirja julkaistu sarjassa Iskos 15. Vaasa: The Finnish Antiquarian Society, 2008. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet
  1. Muinaistaideyhdistys: Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus
  2. Museovirasto: Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus
  3. Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus, 2005, s. 35
  4. Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s. 37
  5. Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s. 5 (paperi II)
  6. Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s. 131 (paperi III)
  7. Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus, 2005, s. 85
  8. Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s. 215 (liite)
  9. Luukkonen, Ismo: Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus
  10. Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s. 212 (liite)
  11. Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus, 2005, s. 254
  12. Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus, 2005, s. 98
  13. Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus, 2005, s. 26

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.