Kotkaniemi

Kotkaniemen päärakennuksen rakennutti alkujaan laamanni Alfred Thomé vuonna 1898, ja sen on mahdollisesti suunnitellut Lars Sonck[1]. Tyylillisesti se edustaa tavanomaista puujugendia[3].

Kotkaniemi oli maatila, mutta sen pihapiirissä olleessa rakennuksessa säilytettiin myös käräjäoikeuden arkistoa, ja laamanni Thomén luokse auskultoimaan tulleet nuoret lainopiskelijat työskentelivät rakennuksessa. Kun Thomé kuoli kymmenkunta vuotta myöhemmin, hänen perheensä ryhtyi myymään Kotkaniemeä. Samaan aikaan oli avoinna hänen virkansa Lappeen kihlakunnan tuomarina.^lähde? Svinhufvud valittiin virkaan, ja vuonna 1908 hän osti Kotkaniemen, jossa hän asui puolisoineen vakituisesti vuoteen 1931, jolloin Svinhufvud valittiin presidentiksi[1]. Presidenttikautensa jälkeen P. E. Svinhufvudit asuivat siellä vuosina 1937-1944.

Kotkaniemi on toiminut Museoviraston ylläpitämänä kotimuseona ja ollut säännöllisesti avoinna kesäisin. Valtio harkitsi vuonna 2013 sen myymistä, koska Museovirasto on luokitellut kohteen ”ei-strategiseksi”.[4][5] Kiinteistöt siirtyivät Senaatti-kiinteistöille, mutta Kotkaniemi-säätiö pyrki saamaan tilan haltuunsa voidakseen jatkaa museotoimintaa[6]

Museorakennuksen piti säilyä Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa, ja se vuokrattiin Museovirastolle kymmeneksi vuodeksi[7]. Museovirasto ei itse pidä museota auki, vaan toiminnasta vastaa vuonna 2013 perustettu[3] Kotkaniemi-Säätiö, joka etsii rahoitusta.[8]

Marraskuussa 2015 Senaatti-kiinteistöt julkisti päätöksen myydä tila,[9] sillä Museovirastolla ei ole varaa vuokranmaksuun, eikä remontin mahtumisesta Senaatti-kiinteistöjen investointikehyksiin ollut varmuutta.[3] Päätös kuitenkin peruttiin, ja Museovirasto voi jatkaa Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemen vuokraamista Senaatti-kiinteistöiltä. Opetusministeriö löysi rahat vuokraan.. Päätös vaatii eduskunnan hyväksynnän.[10] Kotkaniemi-säätiö aloittaa rahankeruun ylläpitoon. Toimintaa suunnitellaan järjestettäväksi aiempaa enemmän.[11]

Museoviraston pääjohtajan Juhani Kostetin syksyllä 2015 ennen myyntipäätöksen perumista esittämän näkemyksen mukaan rakennus ei tavanomaisena puujugendrakennuksena ole strateginen kohde, mutta totesi haastattelussa: "Svinhufvudin koti se tietysti oli. Jos sillä katsotaan olevan itsenäisyyden kannalta merkitystä, niin joltain kannalta se voi olla niin." Svinhufvud-säätiön hallituksen puheenjohtaja Jyrki Vesikansa kommentoi näkemystä sanomalla, että Museoviraston tietämys Suomen itsenäisyyden ajasta on heikko.[3]

Ensimmäiseen remottisuunnitelmaan huhtikuussa 2014 Etelä-Karjalan maakuntahallitus myönsi runsaat 100 000 euroa. Remontin kokonaiskustannuksiksi arvioitiin tuolloin noin 140 000 euroa.[12][7] Korjaustyöt suunniteltiin alkavaksi kesällä 2015, jolloin museo suljettiin kiinni, ja niiden kestoksi arvioitiin pari vuotta. Remonttisuunnitelman rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto ja Museovirasto. Suunnitelmassa alakerta ja kalusteet konservoidaan, ja eteläpäätyyn tulisi kahvila ja keittiö. Yläkerran majoitustilat suunniteltiin kokoustiloiksi. Rannan pyykkitupa- ja saunarakennus oli tarkoitus purkaa ja tilalle suunniteltiin uutta saunaa. Puutarha kunnostetaan lähemmäksi Svinhufvudien aikaista asua.[13]

Myyntipäätöksen peruunnuttua Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa rakennuksen, ja vuokraa korotetaan korjauskulujen kattamiseksi.[10]

2,5 miljoonaa euroa maksavaksi arvioitu remontti valmistui Suomen itsenäisyyden juhlavuodeksi 2017. Rakennus ehdittiin tyhjentää remonttia varten kesällä 2015.[3] Kunnostus alkoi toden teolla 2016 ja maksoi lähes kolme miljoonaa euroa. Rakennus kunnostettiin kokonaan, samoin puutarha ja piha. Keittiöpuutarha on saanut Ellen Svinhufvudin aikaisen asun. Museo avattiin yleisölle 19. toukokuuta 2018. Sen toiminnasta vastaa Kotkaniemi-säätiö.[14]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kotkaniemi Wikimedia Commonsissa

• Presidentin kotia peruskorjataan, Yle.fi 17.6.2016 (peruskorjauksen alkaminen)
• Luumäen koti, Suomen Kuvalehti, 12.12.1936, nro 50, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot